Terve työyhteisö
Enpä osannut aavistaa muutama viikkoa sitten, miten paljon viestejä tulen saamaan kirjoituksestani: ”Työpaikalla ei saa sallia huonoa käytöstä”. Minulle on kerrottu esimerkkejä erityisesti vaikeisiin asioihin puuttumisen hankaluudesta ja siitä, etteivät esimiehet halua tai uskalla toimia tarpeeksi jämäkästi epäasiallisen käyttäytymisen tilanteissa. Myös esimiesten epäasiallisesta käyttäytymisestä olen saanut useita viestejä. Edellisessä blogissani – ”Miten epäasialliseen käyttäytymiseen työpaikalla puututaan?” – annoin selkeitä ohjeita siitä, miten näissä tilanteissa tulee lain ja säädösten mukaan toimia. Tässä kirjoituksessani täydennän asiakokonaisuutta muistuttamalla millainen on terve työyhteisö.
Terveen työyhteisön kolme keskeistä tunnuspiirrettä ovat:
- Toiminnan kivijalkana on perustehtävän laadukas toteuttaminen. Jokaisen toimijan on muistettava, mitä ja/tai ketä varten työpaikalla ollaan.
- Työyhteisön ilmapiiri on jaksamista ja toinen toistansa tukeva.
- Työyhteisössä on oman näköistä ja kokoista kehittämistoimintaa. Maailma ja yhteiskunta muuttuvat koko ajan ja siksi myös työyhteisön on kehityttävä. Kehittämistoiminnan avulla ylläpidetään perustehtävän laadukasta toteutumista. Kehittäminen on tärkeää työyhteisön imagonkin kannalta.
Nämä kolme terveen työyhteisön tunnuspiirrettä liittyvät yhteen. Työyhteisö on olemassa perustehtävän toteuttamista varten. Perustehtävän toteuttaminen edellyttää hyvinvoivia työntekijöitä, jotka haluavat yhteisöllisesti kehittää työtä. Työyhteisössä, jossa ei kehitetä mitään, on suurempi riski uupua. Jos työntekijät ovat uupuneita, perustehtävän laadukas toteutuminen ”kärsii”. Onnistuminen perustehtävässä parhaimmillaan tuo työntekijöille työniloa ja motivaatiota kehittää työtä edelleen. Työntekijät ovat työyhteisönsä parhaita mainoksia, joten tällaisella työyhteisöllä on hyvä imago ja maine, ja näin se houkuttelee asiakkaita ja työntekijöitä. Terve organisaatio tarjoaa terveellisen ja turvallisen työympäristön ja ilmapiirin sekä henkilöstöä ja organisaation tavoitteita tukevan organisaatiokulttuurin. Henkilöstön hyvinvoinnilla ja siihen liittyvillä tekijöillä on suuri merkitys organisaation toiminnalle. Terveen organisaation toimintaa ohjaavat arvot. Se nojaa toiminnassaan omien arvojensa lisäksi universaaleihin arvoihin, kuten yksilön kunnioittamiseen, jatkuvaan oppimiseen ja kestävään kehitykseen.
Terveessä työyhteisössä tarvitaan työyhteisötaitoja omaavia toimijoita. Työyhteisötaidot ovat taitoja, joita jokainen työyhteisössä tarvitsee – asemasta ja työtehtävästä riippumatta. Työyhteisötaitoinen esimies on myös hyvä johtaja. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuuta omasta käyttäytymisestään. Työhyvinvointi ei siis ole pelkästään johtajien tehtävä, vaikka heillä siinä merkittävä rooli onkin. Työyhteisötaitoisella henkilöllä on aktiivinen rooli oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen, hän osaa arvioida itsensä kehittymistä ja peilaa sitä työn tavoitteisiin. Hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot ja hän osaa ottaa toiset huomioon ja ymmärtää työn/työyhteisön kokonaisuuden. Työyhteisötaitoihin kuuluu yhteisiin tavoitteisiin ja pelisääntöihin sitoutuminen sekä halua ja kyky antaa ja vastaanottaa sekä kehittävää että myönteistä palautetta. Työyhteisötaitoisella henkilöllä on positiivinen, rakentava ja uutta luova asenne ja avoimuus puuttua epäkohtiin.
Työyhteisötaitoja voi oppia ja opiskella. Toisaalta kukaan ei tule niissä koskaan täysin oppineeksi. Elinikäinen oppiminen voidaankin ymmärtää haluksi kohdata itsensä vahvuuksineen ja kehittymistarpeineen ja oppia uudenlaisia, rakentavia tapoja olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Tässä on haastetta meille jokaiselle!
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
