Rantakylän kirkolla, Muistimessun kirkkokahveilla pitämäni puhe 20.9.2027.

Hyvät ystävät,

Syyskuu on maailman muistikuukausi, ja tämän vuoden teemana on: ”Mitä aikaisemmin tiedät, sen enemmän voit tehdä”. Maailmanlaajuisesti korostetaan varhaisen diagnoosin merkitystä, ennakkoluulojen ja stigman eli kielteisen leiman murtamista sekä tiedon lisäämistä. Maailman terveysjärjestö WHO on päivittänyt viralliset suosituksensa varhaisesta toteamisesta ja ennaltaehkäisystä. WHO toteaa, että jopa 45 prosenttia muistisairauksien riskistä on ehkäistävissä tai siirrettävissä myöhemmäksi vaikuttamalla elämäntapoihin, ympäristöön ja terveydenhoitoon. Aivan uusina asioina korostetaan aiemmin esille nostettujen tekijöiden – kuten ravinnon, liikunnan ja aktiivisen aivojen käytön – lisäksi ilmansaasteiden vähentämistä sekä kuulon ja näön kuntoutusta. Erityisesti korostetaan myös sosiaalisia suhteita ja masennuksen hoitoa.

Suomessa vietetään Muistiviikkoa 21.–27. syyskuuta teemalla ”Kysy muistisairauksista”. Meillä täällä Rantakylän seurakunnassa Muistimessu on perinteisesti kuulunut muistiviikon ohjelmaan jo vuosien ajan, ja on ilo jatkaa tätä perinnettä tänäänkin ikäänkuin muistiviikon etkoina. Pohjois-Karjalassa viikon päätapahtumista vastaa Pohjois-Karjalan Muisti ry.
Nyt alkavalla Muistiviikolla maakunnassamme järjestetään useita kaikille avoimia tapahtumia.

• Maanantaina 21.9. klo 9.00–12.00 on Muistiviikon OLKA-piste Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Joensuussa, ykköskerroksen aulassa. Paikalla on Muistiluotsin muistiasiantuntija matalan kynnyksen keskustelua ja neuvontaa varten.
• Maanantaina 21.9. klo 15.45–17.30 järjestetään valtakunnallinen yleisöluento verkossa. Aiheesta ”Uutta tietoa muistisairauksista ja niiden tunnistamisesta” luennoi professori ja tutkija Eino Solje. Katselulinkki löytyy Muistiliiton ja Pohjois-Karjalan Muisti ry:n verkkosivuilta.
• Tiistaina 22.9. klo 14.00–15.30 kokoontuu Muistikahvila Muistiyhdistyksen tiloissa Joensuussa osoitteessa Kirkkokatu 25 A. Erikoisvieraana on yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Mika Elo. Teemana on viikon hengen mukaisesti ”Kysy muistisairauksista”.

Kaikki Muistiviikon tapahtumat ovat maksuttomia.
Muistiliiton ja sen jäsenyhdistysten pitkäkestoisena tavoitteena on rakentaa muistiystävällistä yhteiskuntaa. Tämä vaatii poliittisia päätöksiä niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin kunnissakin. Hyvä käytännön esimerkki täällä Siun sotessa on kymmenen muistikoordinaattorin toimen perustaminen. Muistikoordinaattorit toimivat muistiperheiden tukena kotona asumisen aikana. He tekevät kiireettömiä käyntejä ja auttavat ratkomaan arjen asioita.

Muistikoordinaattorin apua saa muistihoitajan kautta. Kun sairaus on diagnosoitu ja avun sekä tuen tarvetta kotona ilmenee, muistihoitaja ohjaa perheeseen muistikoordinaattorin käynnin. Muistikoordinaattoria ei siis voi pyytää suoraan kotiin. Jos muistiin liittyviä kysymyksiä herää omalla kohdalla tai läheisellä, ensimmäiseksi kannattaakin aina ottaa yhteyttä muistihoitajaan. Hänen kauttaan tilanteen selvittäminen käynnistyy ja etenee oikeassa järjestyksessä.

Yhteiskunnan on taattava ikäihmisten hoitoon sellaiset resurssit ja ammattilaisten osaaminen, että jokainen voi elää mahdollisimman paljon oman elämäntarinansa näköistä elämää myös silloin, kun tarvitsee paljon toisten apua.

Toisaalta kysymys on myös asenteista. Jokainen meistä voi olla luomassa muistiystävällistä yhteiskuntaa ja yhteisöä. Itse olen kirjoittanut ja puhunut paljon jokaisen elämäntarinan arvostamisesta. Jokaisella meistä on omanlainen ja yksilöllinen elämäntarina. Joidenkin meidän tarinaamme kuuluu muistisairaus, mutta se ei tee elämäntarinasta vähempiarvoista.
Muistisairaan henkilön kohtaamisessa elämäntarina-ajattelun pääkohdat ovat seuraavat:
Ensinnäkin, ihmisen ainutlaatuisuuden kunnioitus kaikissa elämänvaiheissa. Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen historiansa, arvonsa ja kokemuksensa. Ne vaikuttavat suoraan siihen, miten hän kokee nykyhetken ja ympärillään olevat ihmiset.

Toiseksi, siinä vaiheessa kun henkilö tarvitsee jo ammattilaisten apua ja hoitoa, elämäntarinan tunteminen auttaa hoitajia toteuttamaan yksilöllisempää ja inhimillisempää hoitoa. Tuntemalla henkilön taustan hoitohenkilökunta voi tarjota laadukkaampaa hoitoa. Elämäntarinan tunteminen on avain ymmärtämiseen, hyvään kohtaamiseen ja siihen, että elämässä voi edelleen olla itselle tärkeitä asioita. Läheiset ovat tässä avainasemassa, eikä siksi pidä ihmetellä, jos hoitajat kysyvät elämäntarinatietoja.

Kiitos, kun olitte mukana Muistimessussa ja tulitte tänne kirkkokahveille. Toivotan teille kaikille oikein hyvää pyhäpäivän jatkoa ja merkityksellistä alkavaa muistiviikkoa!