Mitä tarkoittaa tiedolla johtaminen ja näyttöön perustuva päätöksenteko?

Kirjoitin Arja Holopaisen kanssa mielipidekirjoituksen Sanomalehti Karjalaiseen tiedolla johtamisesta ja näyttöön perustuvasta päätöksenteosta.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa puhutaan paljon tiedolla johtamisesta ja näyttöön perustuvasta päätöksenteosta. Koska nämä kaksi asiaa välillä sekoittuvat toisiinsa, avaamme seuraavaksi, mitä niillä tarkoitetaan ja miten ne ilmenevät sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteossa. Molemmissa on kyse toiminnan kehittämisestä pitkäjänteisesti ja tavoitteiden mukaisesti.

Tiedolla johtaminen edellyttää, että päätöksenteko perustuu useasta eri näkökulmasta koottuun tietoon. Tietoa voidaan kerätä muun muassa organisaation toiminnasta (kuten asiakastyytyväisyys, talouden tunnusluvut, työtyytyväisyys ja sairauspoissaolot) sekä kansallisista tilastoista ja rekistereistä (kuten asukkaiden terveydentilaa ja sairastavuutta kuvaavat tunnusluvut).

Tiedolla johtaminen auttaa kohdistamaan resursseja esimerkiksi kustannusvaikuttavaan toimintaan. Monipuolisesti koottu tieto auttaa myös hahmottamaan, millaisia seurauksia päätöksillä voi olla lyhyellä tai pitkällä aikavälillä palveluihin, talouteen tai ympäristöön. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kestävät ja pitkäjänteiset päätökset perustuvat monipuoliseen tietoon ja luotettavaan tutkimusnäyttöön

Päättäjien näkökulmasta tiedolla johtaminen tarkoittaa esimerkiksi palveluiden ja toimitilojen kehittämistä koskevan päätöksenteon ennakkovaikutusten arviointia. Taloudellisissa vaikutuksissa on syytä laskea myös vaihtoehtoiskustannukset eli se, mitä muita kustannuksia aiheutuu esimerkiksi jonkin toiminnan lopettamisesta. Taloudellisten vaikutusten lisäksi tulee arvioida ainakin ympäristö-, tulevaisuus- ja ihmisvaikutukset. Ihmisvaikutuksista tärkeitä ovat esimerkiksi terveys- ja hyvinvointivaikutukset, lapsivaikutukset ja vammaisvaikutukset. Ennakkovaikutusten arvioinnissa tulee hyödyntää olemassa olevaa tietoa mahdollisimman laaja-alaisesti. Vaikka poliittiset päätökset perustuvat myös arvoihin ja painotuseroihin, päättäjillä on moraalinen ja eettinen velvollisuus saada kaikki saatavilla oleva tieto ennen päätöksentekoa.

Näyttöön perustuva päätöksenteko tarkoittaa puolestaan parhaan mahdollisen tutkimusnäytön tai sen puuttuessa, asiantuntijoiden yksimielisen kannanoton hyödyntämistä esimerkiksi terveyden edistämisen tai hoidon kehittämisessä. Tutkimusnäyttö edellyttää olemassa olevan tutkimustiedon luotettavuuden arviointia ja sen pohjalta tehtyä ymmärrystä hoidon tai palvelun vaikuttavuudesta, turvallisuudesta ja merkityksellisyydestä palvelujen käyttäjille. Terveydenhuollossa näyttöön perustuva toiminta ja kustannusvaikuttavat palvelut ovat itseasiassa lakisääteistä (Laki 326/2010, Laki 612/2021).

Vanhentuneet tai hoidon lopputuloksen kannalta merkityksettömät toimintatavat tulee tunnistaa ja varmistaa, että resursseja käytetään vaikuttavien toimintatapojen kehittämiseen. Potilaan hoitoa koskevassa näyttöön perustuvassa päätöksenteossa huomioidaan tutkimusnäytön lisäksi potilaan elämäntilanne ja odotukset sekä ympäristö, jossa hoito toteutuu. Jos potilaalla ei ole esimerkiksi kotihoidossa riittäviä edellytyksiä hoidon toteutukseen, tulee tämä huomioida hoitoa koskevassa päätöksenteossa. Näyttöön perustuva päätöksenteko on sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien etu ja oikeus.

Arja Holopainen, sh, TtT, dosentti (hoitotiede), aluevaltuuston varavaltuutettu

Merja Mäkisalo-Ropponen, sh, TtT, aluevaltuuston pj.