Miten kestävä kehitys saadaan ohjaamaan hyvinvointialueiden toimintaa?
Marraskuun blogini käsittelee kestävää kehitystä hyvinvointialueella
Kestävä kehitys ei ole vain kaukaisia, globaaleja tavoitteita. Se on mitä suurimmassa määrin paikallista ja yhteiskunnallista muutosta, joka koskettaa jokaista hyvinvointialueen asukasta. Perimmäisenä päämääränä on turvata ihmisten hyvinvointi, ihmisoikeudet, talouden vauraus ja yhteiskunnan vakaus luonnon kantokyvyn rajoissa. Haluamme varmistaa, että tulevilla sukupolvilla on vähintään yhtä hyvät elämisen mahdollisuudet kuin meillä.
Tämä on suuri haaste. Tavoitteeseen päästään vain, jos ympäristö, ihminen, talous ja kulttuuri otetaan yhdessä huomioon kaikessa päätöksenteossa. Se edellyttää meiltä yhteistä ymmärrystä siitä, mitä kestävyys sote-alalla tarkoittaa.
Kun puhutaan kestävyydestä, katse kääntyy usein pelkkään ekologiseen kestävyyteen. Se on kriittinen osa kokonaisuutta, mutta ilmiö on laajempi. Hyvinvointialueella meidän on puhuttava resurssiviisaasta taloudesta, kestävästä työstä, koulutuksesta, kulttuurista sekä asukkaidemme hyvinvoinnista ja osallisuudesta. Kaikki nämä pilarit ovat tiiviissä riippuvuussuhteessa toisiinsa.
Ekologinen kestävyys: Teoilla pienempi hiilijalanjälki
Ekologisessa kestävyydessä tavoitteena on pienentää hiilijalanjälkeä ja varmistaa terveempi elinympäristö. Hyvinvointialueella tämä tarkoittaa käytännössä energiatehokkuutta, materiaalihukan ja jätteen minimointia sekä vastuullisia hankintoja – kuten lähiruoan suosimista. Myös digitaalisten palvelujen kehittäminen vähentää niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin liikkumistarvetta.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät sote-arjessa jo nyt. Pidentyneet hellejaksot kasvattavat palvelutarvetta, allergiat lisääntyvät ja uudet terveyshaasteet yleistyvät. Näihin muutostekijöihin on varauduttava huolellisesti. Koska ilmastonmuutoksella on globaaleja terveysvaikutuksia, sosiaali- ja terveysalalla on eettinen velvollisuus toimia siten, ettei se itse kasvata ongelmia.
Sosiaalinen kestävyys: Yhdenvertaisuutta ja työssä jaksamista
Sosiaalisessa kestävyydessä korostuvat palveluiden saavutettavuus, eriarvoisuuden kaventaminen ja henkilöstön hyvinvointi.
Erityisen tärkeää on panostaa ennaltaehkäisevään työhön, jotta raskaiden ja kalliiden palveluiden tarve vähenee. Sote-uudistuksen perustavoite – sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy – sopii täydellisesti yhteen kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Tehokkainta ja resurssiviisainta on vaikuttaa asioihin ennen kuin niistä tulee kriisejä. Se on parasta myös yksittäisen ihmisen kannalta. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu tiiviisti myös henkilöstöstä huolehtiminen sekä veto- ja pitovoiman vahvistaminen.
Taloudellinen kestävyys: Hyvinvointitaloutta ja elinkaariajattelua
Miten kestävyys ja tiukat talousraamit sovitetaan yhteen? Ratkaisu löytyy hyvinvointitaloudesta. Siinä perinteisen, lyhytnäköisen talousajattelun rinnalle nostetaan tulevaisuusinvestoinnit, jotka maksavat itsensä takaisin.
Meidän on osattava laskea vaihtoehtoisia kustannuksia: Mitä meille maksaa se, jos emme sijoita ennaltaehkäisyyn, terveyden edistämiseen tai energiansäästöön? Taloudelliseen kestävyyteen kuuluu myös hankintojen elinkaaren hallinta. On kestämätöntä ostaa halvalla huonolaatuisia hoitotarvikkeita, jotka päätyvät toimimattomina suoraan jätteeksi ja aiheuttavat lopulta enemmän kustannuksia.
Kulttuurinen kestävyys: Sivistystä ja yhteisön resilienssiä
Ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää meiltä kaikilta kulttuurin muutosta. Taide, kulttuuri ja sivistys ovat aineettomia arvoja, jotka parantavat elämänlaatua kuormittamatta ympäristöä.
Kulttuuri‑, taide- ja luontolähtöiset menetelmät sopivat erinomaisesti terveyden edistämiseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Ne vahvistavat ihmisen sosiaalista osallisuutta. Monessa tilanteessa “kulttuuri‑, liikunta- tai luontoresepti” voisikin toimia paremmin ja kestävämmin kuin perinteinen lääke.
Kulttuurilla on keskeinen rooli myös yhteiskunnallisen luottamuksen ja kriisinkestävyyden eli resilienssin rakentamisessa. Se auttaa käsittelemään vaikeita asioita ja pitää yhteisön eheänä murroksen keskellä. Hyvinvointialueen vastuulla on huolehtia avoimesta ja luottamusta herättävästä viestintäkulttuurista. Asukkaiden täytyy voida luottaa siihen, että peruspalvelut säilyvät, vaikka niiden toteuttamistavat – kuten osittainen siirtyminen digitaalisiin tai liikkuviin palveluihin – muuttuvat.
Kestävyys on osa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategiaa
Teemme työtä maakunnassa, joka tunnetaan puhtaasta luonnostaan ja vahvasta yhteisöllisyydestään. Näitä vahvuuksia hyödyntämällä voimme rakentaa muutoksen keskelläkin sote-palveluita, jotka kestävät aikaa. Kestävyyteen liittyy vahvasti myös varautuminen erilaisiin kriiseihin – aina ilmastonmuutoksen tuomista sääilmiöistä uusiin pandemioihin. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen on yhteinen tehtävämme, jota teemme joka päivä pohjoiskarjalaisten ihmisten ja ympäristön parhaaksi. Kuten hyvintointialuestrategiassamme vuosille 2027–2030 todetaan: Suomen paras hyvinvointialue tehdään yhdessä.
