Ikä- ja muistiystävällinen kunta
Kirjoitimme Arja Holopaisen kanssa muistiystävällisestä kunnasta. Kirjoitus julkaistu Karjalan Heilissä 5.11.2025
Esimerkiksi Joensuun strategiaan (2025–2029) on kirjattu, että kaupunki on ikäystävällinen – ja samalla toivottavasti myös muistiystävällinen. Muistiystävällisissä kunnissa luodaan mahdollisuuksia aivoterveyden edistämiseen. Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tutkimusten mukaan voidaan tukea terveellisillä elämäntavoilla ja samalla pienentää riskiä sairastua muistisairauteen.
Vaikka yksilön omat elämäntavat ovat aivoterveyden kannalta tärkeitä, myös kunnat voivat toiminnallaan edistää aivoterveyttä luomalla edellytyksiä hyvinvoinnille ja yhteisöllisyydelle sekä tukemalla kansanterveyttä tarjoamalla esimerkiksi monipuolisia ja turvallisia sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja. Liikunta on yksi tärkeimmistä aivoterveyden edistäjistä. Erityisesti ulkona ja luonnossa liikkuminen tehostavat liikunnan vaikutusta.
Muistiystävällisessä kunnassa huolehditaan siitä, että myös muistisairailla on mahdollisuus harrastaa, liikkua ja nauttia kulttuurista. Tämä edellyttää ympäristön ja opasteiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Ympäristön on oltava sellainen, että siinä on helppo liikkua silloinkin, kun aistien toiminta, hahmottamis- ja liikkumiskyky heikkenevät. Jalkakäytävien ja jalankulkureittien liukkauden esto talvella onkin turvallisen liikkumisen kannalta tärkeää.
Myös ravitsemuksella on iso merkitys aivoterveydelle. Jokainen päättää itse mitä syö, mutta ellei tiedä aivoterveellisestä ravitsemuksesta, on vaikea tehdä terveellisiä valintoja. Kunnat voivat yhdessä järjestöjen kanssa miettiä, mistä kuntalaiset saavat ravitsemusohjausta. Vastuuta on myös tahoilla, jotka järjestävät joukkoruokailua, kuten julkisten ruokapalveluiden piiriin kuuluvat organisaatiot.
Edellä olevan lisäksi aivot tarvitsevat toimintaa ja haasteita: esimerkiksi ristikoiden täyttäminen, käsillä tekeminen, lautapelien pelaaminen, tanssi, lukeminen, muistelu ja uusien asioiden opiskelu ovat hyväksi aivoille. Ihminen oppii uusia asioita koko elämänsä ajan, vaikka oppimistyylit muuttuvat. Kansalais- ja vapaaopistot tarjoavat mahdollisuuksia harrastuksille, mutta taloudelliset ja kulkemiseen liittyvät seikat voivat olla esteenä toimintaan osallistumiselle. Esimerkiksi Joensuussa haasteena ovat pitäjät, joiden kurssitarjonta ja kirjastopalvelut ovat kantakaupunkia rajatummat.
Muistaminen ja oppiminen edellyttävät, että aivojen eri osat työskentelevät keskenään. Taidenäyttelyssä tai konsertissa aktivoituvat eri aivoalueet kuin normaalisti arkielämässä. Kaikenlaisella kulttuurilla on tutkimusten mukaan vaikutusta ihmisen hyvinvoinnille, terveydelle ja aivojen toiminnalle. Musiikin kuuntelulla ja laulamisella on myönteinen vaikutus kognitiiviseen toimintakykyyn, muistiin ja tarkkaavaisuuteen. Muistisairauden alussa musiikin harrastaminen auttaa työmuistin ylläpitämisessä. Kulttuuri kuuluu kaikille ja siksi on pohdittava, voiko kulttuuria viedä kiertueiden ja tapahtumisen avulla eri puolille kuntaa tai kulttuurikummit lähteä kaveriksi tapahtumiin.
Sosiaaliset suhteet, seurustelu sekä kaikenlainen yhdessä tekeminen lisäävät hermosolujen välistä viestintää. Sen sijaan vastentahtoinen yksinäisyys on aivoille vahingollista esimerkiksi lisääntyvän masennusriskin takia.
Kuntien yhtenä haasteena on yhdessä järjestöjen kanssa pohtia, mitä voidaan tehdä yksinäisyyden vähentämiseksi. Kunnissa tulee olla riittävästi myös kaikille avoimia ja maksuttomia kohtaamispaikkoja, joissa voi tavata toisia ihmisiä, seurustella, oppia uutta ja harrastaa. Osallisuuden kokemus on tärkeä osa hyvinvointia ja siksi muistisairaiden oma ääni tulee toimintoja suunnitellessa saada kuuluviin. Yhteistyö Muistiyhdistyksen kanssa luo edellytyksiä yhdessä tekemiselle, kehittämiselle ja osallisuudelle.
Aivoterveyden edistäminen on inhimillistä ja kustannusvaikuttavaa toimintaa. Asian edistämiseksi tulee lisätä terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia osana päätöksentekoa. Jos halutaan säästöjä tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin, on nyt panostettava ennaltaehkäisyyn ja se on kaikkien yhteinen asia!
Merja Mäkisalo-Ropponen
Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunnan pj. (sd), Joensuu
Arja Holopainen
Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunnan vpj. (kok), Joensuu
