Kirjoitin Karjalaiseen 13.11. hankintalakiesityksen riskeistä

Hankintalain muutokset tulevat hyvinvointialueille kalliiksi

Olin viime kaudella eduskunnan tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja yksi valiokunnan oma selvityshanke oli lainsäädäntötyön ennakkovaikutusten arviointien laatu. Tilasimme aiheesta selvityksen Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselta ja kuulimme monipuolisesti asiantuntijoita. Mietintöömme kirjasimme esille nousseet ongelmakohdat ja toimme selkeitä kehittämistarpeita eduskunnan ja ministeriöiden tietoon.

Nyt kun paneuduin uuden hankintalain luonnokseen ja siitä tehtyjen vaikutusten arviointiin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajana niin johtopäätökseni on, että Työ- ja elinkeinoministeriössä on tarkastusvaliokunnan mietintö jäänyt lukematta. Toki arvot ja ideologiat ohjaavat aina lakiesityksiä, mutta siitä huolimatta ennakkovaikutusten arvioinnit on tehtävä lainvalmisteluohjeidenkin mukaan huolellisesti eikä asiantuntijoiden lausuntoja voi ohittaa. Esimerkiksi huolestuttavaa on, että monet asiantuntijat arvioivat, että laki toteutuessaan horjuttaa kuntien ja hyvinvointialueiden huoltovarmuutta, kyberturvaa ja ruokahuoltoa. Tämä on nykyisessä maailmantilanteessa vastuutonta.

Mielenkiintoista on, että myös monet ministeriöt ovat lausunnoissaan moittineet esitystä. Valtiovarainministeriö moittii esitystä yleisen edun sivuuttamisesta. Liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja puolustusministeriö arvioivat, että tämä lakiuudistus lisäisi julkisen sektorin kustannuksia ja hallinnollista taakkaa sekä vähentäisi hankintatoimen tehokkuutta.

Uudistuksessa rajoitetaan julkisen sektorin mahdollisuuksia hankkia omistamiltaan yhtiöiltä palveluja. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan tämä ei tuo lainakaan säästöjä veronmaksajille, sillä kunnat ja hyvinvointialueen joutuvat hankkimaan palvelut markkinoilta nykyistä huomattavasti kalliimmalla. Hyvinvointialueen näkökulmasta tämä johtaa taas uusiin säästöihin ja palveluverkon supistamisiin.

Esimerkiksi ISLAB laboratoriokeskus tuottaa kliiniset laboratoriopalvelut omistajilleen eli Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialuille erittäin edullisesti. Nykyisin ISLAB tukeutuu hyvinvointialueiden kanssa samaan suojattuun runkoverkkoon ja muuhun tietoturvalliseen infraan. Jos hankintalakiesitys toteutuu, tämä yhteys rikkoutuu ja samalla vaarantuu potilasturvallisuus.

Ongelmallista lakiesityksessä on myös suhde hallitusohjelman kirjauksiin. Hallitusohjelmassa sanotaan, että hallitus tavoittelee julkisissa hankinnoissa merkittävää kustannussäästöä julkiseen palvelutuotantoon turvatakseen laadukkaat palvelut. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että on huomioitava yleinen etu. Kumpikaan näistä kirjauksista ei tule toteutumaan tämän lakiesityksen myötä.

Toivon, että erityisesti hallituspuolueiden edustajat ottaisivat yhteyttä omien hyvinvointialueidensa ja kuntiensa päättäjiin, selvittääkseen, mitä tämän lakiesityksen hyväksyminen omalla alueella tarkoittaisi.

Merja Mäkisalo-Ropponen
Pohjois-karjalan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja