Miksi huhtikuun vaalit ovat erityisen tärkeät?
Kirjoitukseni Itäsuomalainen-lehdessä 27.2.
Sen lisäksi, että kunnan- ja aluevaltuustoihin valitaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi päättäjät, huhtikuun vaaleissa annetaan palautetta maan hallitukselle siitä, onko hallituksen suunta oikea.
Sosialidemokraattien vaalislogan on: Kaiken voi tehdä reilummin. Reiluus on sitä, ettei kenenkään taakka kasva kohtuuttomaksi. Politiikassa on aina kysymys arvovalinnoista ja erityisen tärkeää tämä on muistaa silloin, kun julkinen talous on tiukoilla, eikä kaikkeen ole varaa. Reiluus on myös sitä, ettei minkään hyvinvointialueen rahoitusperusteet ole epätasa-arvoisia muiden alueiden kanssa. Hyvinvointialueiden rahoituslaki on parasta maan hallituksen käsittelyssä ja sillä olisi mahdollisuus korjata siirtymätasauksessa Pohjois-Karjalaa ja viittä muuta aluetta koskeva epäoikeudenmukaisuus.
Esimerkkejä epäreiluista päätöksistä
Hallitus on romuttanut kahden viikon hoitotakuun omasta mielestään säästääkseen hyvinvointialueen kustannuksia. Kukaan ei parane tai kuntoudu hoitojonossa ollessaan ja hoitotakuun pidentäminen tuleekin pitkällä tähtäyksellä nostamaan yhteiskunnan kustannuksia. Myös hallituksen päätös asiakasmaksujen korottamisesta lisää heikossa taloudellisessa asemassa olevien kansalaisten taakkaa. Samalla, kun nämä päätökset tehtiin, vähennettiin vastaava summa alueiden rahoituksesta.
Hallitus ei näe tarpeelliseksi antaa hyvinvointialueille kahta lisävuotta talouden tasapainotukseen, vaikka sitä on esitetty hyvinvointialueilta ja esitystä on myös valtiontalouden arviointineuvosto kannattanut. Kahden vuoden kireä talouden tasapainottamisvaade, aiheuttaa hyvinvointialueille kohtuuttoman tilanteen. Alueilla joudutaan miettimään, noudatetaanko rahoituslakia vai turvataanko palvelut.
Hyvinvointialueille ei hallitukselta liikenne rahoitusta, mutta samalla hallitus on lisäämässä rahaa yksityisille terveysasemille. Viimeisimpänä ehdotuksena on ollut, että yli 65-vuotiaat saisivat käydä kolme kertaa vuodessa yksityislääkärin vastaanotolla julkisen puolen taksojen mukaisella hinnalla. Loput lääkärinpalkkiosta maksettaisiin yhteiskunnan toimesta. Esityksessä on vähintään kolme suurta ongelmaa. Ensinnäkin uudistukseen ehdotettu raha ei riitä astettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Toiseksi tällä mallilla ei saavuteta hoidon jatkuvuutta. Kolmanneksi malli houkuttelee entistä
useammat lääkärit siirtymään yksityiselle sektorille töihin. Näistä syistä myös Lääkäriliitto on ottanut kielteisen kannan tähän esitykseen. Tärkeintä hoidon jatkuvuuden kannalta olisi omahoitaja – lääkäri- mallin käynnistäminen hyvinvointialueilla ja yksityisille lääkäriasemille ehdotettujen rahojen ohjaamista
hyvinvointialueille.
Myös sosiaalitoimessa on huomattu se, että osa kansalaisista joutuu kantamaan tällä hetkellä liian suurta taakkaa. Sosiaaliturvan ja työttömyysturvan leikkaukset yhdessä elinkustannusten nousun ja työttömyyden lisääntymisen kanssa ovat johtaneet siihen, että yhä useampi on joutunut viimesijaisen perustoimeentulotuen asiakkaaksi. Myös palkkaköyhyys on lisääntynyt. Yhä useampi työssä käyvä henkilö ei tule palkallaan toimeen.
Hallituksen suunta ei ole oikea, ja sen tekemistä päätöksistä tulee yhteiskunnalle vielä kallis lasku maksettavaksi. Huhtikuun vaaleissa voidaan lähettää hallitukselle viesti suunnan muuttamisen välttämättömyydestä.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston pj.
