Lokakuun hyvinvointialueblogini käsitteli osallisuutta

Osallisuuden edistäminen on hyvinvointialueen perustehtävä

Osallisuus on enemmän kuin osallistuminen. Se on merkityksellistä kuulumista, osallistumista ja mukana oloa yhteiskunnassa sekä itselle tärkeissä yhteisöissä ja ryhmissä.

Osallisuus on kokemuksellista – se liittyy ihmisen mahdollisuuksiin vaikuttaa oman elämänsä kulkuun, mahdollisuuksiin ja yhteisiin asioihin. Osallisuuden kokemukset syntyvät ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa.

Osallisuuden ja sitä kautta merkityksellisyyden kokemukset ovat usein myös osa terveyden ja hyvinvoinnin kokemusta. Merkityksellisyyden tunne puolestaan lisää yhdenvertaisuutta, yhteenkuuluvuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Kuulluksi tuleminen on oleellinen osa hyvän elämän kokemusta.

Osallisuus arjessa ja ammattilaisen työssä

Sosiaali- ja terveyspalveluissa osallisuuden varmistaminen on ammattilaisten jokapäiväistä työtä. Se on toisen kuuntelemista ja yhteisen ymmärryksen rakentamista siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu – tai miksi jokin asia ei etene. Osallisuuden avulla voidaan luoda yhteisiä tavoitteita ja pyrkiä niitä kohti.

Laajemmasta näkökulmasta osallisuus tarkoittaa hyvinvointialueella luottamushenkilöiden, organisaation johdon, henkilöstön, asukkaiden ja palveluiden käyttäjien sekä muiden sidosryhmien, kuten järjestötoimijoiden, yhteistyötä ja yhteistä kehittämistä. Se on taito, joka hektisessä arjessa joskus unohtuu, mutta sitä voidaan opetella ja oppia.

Osallisuusvaliokunta ja uudet työkalut

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella osallisuuden toteutumista ja sen kehittymistä tukee osallisuusvaliokunta. Viime valtuustokaudella tapahtui paljon hyviä asioita, ja Siun sotea pidetäänkin tietyissä osallisuusteemoissa esimerkkinä muille hyvinvointialueille.

Marraskuussa olen menossa Sitran tilaisuuteen puhumaan siitä, miten päätöksentekoa tukeva asukasosallisuus hyvinvointialueellamme toteutuu. Erityistä kiinnostusta on herättänyt viime kaudella käyttöön ottamamme osallisuuden työkalu: Polis-alusta (nykyisin Voxit).

Voxitista voit lukea lisää Sitran verkkosivuilta: https://www.sitra.fi/hankkeet/digitaalinen-voxit-osallistumisalusta-rakentavaan-keskusteluun/

Kehitettävää riittää edelleen

Hyvistä käytänteistä huolimatta kehitettävää riittää edelleen. Heti joulun jälkeen käynnistyvä strategiatyö haastaa meidät uudenlaiseen osallisuuteen: miten saamme asukkaat mahdollisimman laajasti mukaan vaikuttamaan tulevaan hyvinvointialueen strategiaan?

Osallisuuden työkaluja on monia, eikä kaikkia tarvitse käyttää. Tärkeintä on löytää kullekin alueelle sopivat. Sähköisten menetelmien lisäksi tarvitaan myös kohtaamisissa saatua palautetta.

Itse toivon, että pystymme jatkossa nykyistä paremmin hyödyntämään esimerkiksi kokemusasiantuntijoita osana toimintaa ja toiminnan kehittämistä. Kokemusasiantuntija voi olla toiselle tukena elämän vaikeissa tilanteissa, sillä hänellä on kokemusta samantapaisista asioista. Tämä antaa toivoa kriisin keskellä elävälle.

Kokemusasiantuntija ei kilpaile ammattilaisten kanssa, vaan täydentää heidän tietoaan omalla kokemuksellaan. Hän voi toimia myös kouluttajana sekä lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä eri sairauksista ja elämäntilanteista. Kokemusasiantuntijat voivat antaa arvokasta tietoa, kun palveluja kehitetään asiakaslähtöisimmiksi.

Lainsäädännöllinen perusta osallisuustyöhön

Asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on lakiin perustuva oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Lainsäädäntö velvoittaa aluevaltuustoa huolehtimaan monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen tavoista.

Aluevaltuuston on selvitettävä asukkaiden ja palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Hyvinvointialueen toimielimiin tulee valita palvelujen käyttäjien edustajia, ja hyvinvointialueen tulee tukea asukkaiden ja järjestöjen sekä muiden yhteisöjen oma-aloitteista valmistelua.

Lisäksi aluehallituksen on asetettava vaikuttamistoimielimet, jotka vastaavat kuntalain vastaavia toimielimiä. Hyvinvointialueilla tulee olla nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Meillä näiden laissa mainittujen toimielinten lisäksi toimii myös lapsi- ja perheasiainneuvosto.

Lopuksi

Osallisuuden edistäminen on yksi hyvinvointialueen perustehtävistä. Sen avulla luodaan paremman elämän edellytyksiä yksittäisille ihmisille, ja samalla sillä on myönteisiä vaikutuksia koko yhteisöön.

Osallisuuden avulla voidaan kehittää organisaation toimintaa ja luoda tunnetta samassa veneessä olemisesta. Osallisuus on keino tavoitteiden saavuttamiseen, mutta myös arvokas päämäärä itsessään ja demokratiaa vahvistava toimintatapa.

Suosittelen tutustumaan Siun soten palautekanaviin ja vaikuttamismahdollisuuksiin:

Kerro mielipiteesi kyselyissä: Kerro mielipiteesi – Siun sote
Anna palautetta hyvinvointialueelle: Asiakaspalaute – Siun sote