Kävin puhumassa Reijolan eläkkeensaajissa Vanhusten viikon teemasta: Onni kasvaa yhteisössä
Reijolan eläkkeensaajat 15.10.2025
”Onni kasvaa yhteisössä” on tämän vuoden (2025) valtakunnallisen Vanhustenviikon teema. Teeman avulla halutaan korostaa yhteisöllisyyden, yhdessäolon ja jaettujen kokemusten merkitystä hyvinvoinnille, erityisesti ikääntyessä. Teema muistuttaa, että onni ja hyvän vanhuuden ydin löytyvät yhteydestä muihin ihmisiin, eivät yksinäisyydestä.
Yhteisöllisyyden vastakohtana voidaan eräällä tavalla pitää yksinäisyyttä. Nyt ajattelin puhua teille juuri tästä vastakohdasta ja tuoda esille sen, miksi teidän yhteisöllinen toimintanne on niin tärkeää.
Hyvät ystävät
Useiden tutkimusten mukaan ikääntyneet kokevat yksinäisyyttä monin eri tavoin. Kokemus voi olla joko kielteinen tai myönteinen. Yksinäisyys voi tuntua erilaisina tunteina, kuten vihana, pelkona ja suruna, mutta myös voimaannuttavana kokemuksena. On ihmisiä, jotka viihtyvät yksin, eivätkä koe varsinaisesti oloaan yksinäiseksi. Saa elää itsensä näköistä elämää, pohtia rauhassa asioita ja tuntea itsenäisyyttä, ilman että se on huono olotila. Toisaalta moni ikääntynyt on oppinut sietämään yksinäisyyden tunteita ikään kuin elämäntilanteeseen kuuluvana asiana.
Tutkimusten mukaan ns. pakotetulla yksinäisyydellä on kuitenkin ikääntyneiden hyvinvointia heikentäviä seurauksia. Sen on havaittu olevan kytköksissä ikääntyneen huonompaan fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan sekä lisääntyneeseen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen.
Toisaalta yksinäisyyden ja heikentyneen terveyden- ja toimintakyvyn suhde on kaksisuuntainen, sillä yksinäisyyden aiheuttamien terveydellisten seurausten lisäksi on havaittu, että ikääntyneen heikentynyt terveydentila ja toimintakyky voivat puolestaan aiheuttaa yksinäisyyttä.
Vanhuusiässä koettu yksinäisyys voidaan jakaa emotionaaliseen, fyysiseen ja sosiaaliseen yksinäisyyteen.
• Emotionaalinen eli tunnepuoleen liittyvä yksinäisyys voi johtua esimerkiksi leskeksi jäämisestä, yksin asumisesta, huonoksi koetusta terveydestä tai alentuneesta toimintakyvystä.
• Fyysinen yksinäisyys liittyy kokemukseen kosketuksen, seksuaalisuuden tai läheisyyden puutteesta.
• Sosiaalinen yksinäisyys ilmenee puuttuvina vuorovaikutussuhteina ja vähäisinä ystävyyssuhteina.
Yksinäisyys on aina ihmisen omakohtainen kokemus ja tunne. Ihminen on yksinäinen, jos hänellä on vähemmän läheisiä ihmissuhteita kuin hän itse haluaisi. Kyse on siis todellisuuden ja toiveen välisestä ristiriidasta.
Yksinäisyyttä ihminen voi kokea myös avioliitossa, perheessä tai yhteisöllisessä asumisessa, jos esimerkiksi merkitykselliset ihmissuhteet puuttuvat tai myönteistä tunneyhteyttä toisiin ei ole.
Jokaisella on joskus ajoittaista yksinäisyyttä, jos esimerkiksi muuttaa uudelle paikkakunnalle, tulee avioero, tai puoliso kuolee. Elämään liittyy yksinäisyyden kokemuksia ja tunteita. Ongelma siitä tulee, kun yksinäisyys pitkittyy ja ihminen kokee, ettei hän voi tehdä sille mitään ja se aiheuttaa jatkuvaa pahaa oloa.
Siiri-Liisi Kraav (2022) on tutkinut mitä pitkittyneestä yksinäisyydestä voi seurata eli mitä yksinäisyys elimistölle tekee ja miksi sanotaan, että yksinäisyys voi sairastuttaa – jopa tapaa? Tutkimus ei tarjoa yksinkertaisia syitä ja suoria seurauksia, vaan pikemminkin tutkimuksessa on todettu, että asiat kietoutuvat tosiinsa. Siitä huolimatta voidaan löytää seitsemän erilaista johtolankaa sille, miksi yksinäisyys voi olla terveydelle vaarallista.
1. Yksinäisyys voi johtaa matala-asteiseen tulehdukseen elimistössä.
– Metsästäjä-keräilijänä ihminen pärjäsi luonnon armoilla vain yhteisön suojissa. Jos hän jäi yksin ja eksyi kauas kylästään, hän ei pystynyt suojautumaan vaikkapa villieläimien hyökkäyksiltä. Siksi elimistö reagoi yksinäisyyteen uhkatilanteena, jolta täytyy varautua puolustautumaan. Käynnissä on niin sanottu pakene tai taistele -reaktio.
2. Sydän ja verisuonisairaudet
– Liittyy edellä mainittuun tulehdustilaan
– Tutkimuksissa on löytynyt useita sairauksia, joiden kehittymistä matala- asteinen tulehdustila edistää: niitä ovat muun muassa verenkiertoelinten sairaudet, syöpäsairaudet sekä aineenvaihdunnan häiriöt, jotka altistavat aikuistyypin diabetekselle.
– Toisaalta usein yksinäiset liikkuvat vähemmän ja syövät epäterveellisemmin.
3. Syöpäsairaudet
– Yksinäisyys on yhteydessä syöpään sairastuvuuteen. Yhteysmekanismiksi on epäilty yksinäisyyden aiheuttamaa kroonista stressiä. Stressi aktivoi autonomisen hermoston ja vaikuttaa moneen prosessiin, jotka ovat yhteydessä kasvainten kehittymiseen.
4. Masennus
– Yksinäisillä on tavanomaista enemmän ahdistuneisuutta ja masennusoireita sekä myös varsinaista depressiota ja siihen yhtenä selityksenä voi olla se, että yksinäisyys ohjaa ihmisen huomion negatiivisiin kokemuksiin ja muistoihin. Se myös saa negatiiviset tunteet kestämään pidempään kuin positiiviset.
Tämäkin yhteys on tutkitusti kaksisuuntainen: yksinäisyys voi olla masennuksen syy tai masennuksen oire. Todennäköisimmin se on molempia. Yksinäisyys aiheuttaa masennusta, ja masentuneet ihmiset vetäytyvät sosiaalisista kontakteista. Tästä voi syntyä alati syvenevä kierre.
5. Unihäiriöt
Unen laadulla on yhteys myös sydänsairauksiin. Masennus ja unihäiriöt kulkevat niin ikään käsi kädessä. Unihäiriöt heikentävät myös aivoterveyttä
6. Muistisairaudet
Yksinäisyys on riskitekijä muistisairauksille. Sen yhteys muistisairausriskiin on tilastollisesti suunnilleen yhtä vahva kuin muillakin tunnetuilla riskitekijöillä, kuten esimerkiksi liikunnan puutteella.
Vaikka yhteys on osoitettu useissa tutkimuksissa, syytä ja seurausta on jälleen vaikea osoittaa. Kumpi tulee ensin: altistaako yksinäisyys muistisairaudelle vai saako alkava muistisairaus vähitellen ihmisen eristymään omiin oloihinsa? Todennäköisesti yhteys on tässäkin kaksisuuntainen: molemmat ruokkivat toisiaan.
7. Ylipaino ja aliravitsemus
Yksinäisyys vaikeuttaa painonhallintaa monella tavalla, alkaen jo aineenvaihdunnasta. Kun ihminen kokee turvattomuuden tai sosiaalisen uhan tunnetta, lisämunuainen alkaa erittää verenkiertoon stressihormoniksi kutsuttua kortisolia. Kohonnut kortisolipitoisuus voi heikentää glukoosinsietoa sekä lisätä diabetesriskiä ja painoa.
Toisaalta yksinäisyys vaikuttaa käyttäytymiseen ja elämänhallintaan. Yksinäisyyttä kokevat ihmiset eivät tutkimusten perusteella syö terveellisesti eivätkä liiku suositusten mukaan. Ylipainon riski nousee, mutta seurauksena voi olla myös aliravitsemus. Epäterveellisten elämäntapojen taustalla voi olla myös masennus
Hyvät kuulijat
Kuten sanoin yksinäisyyden kokemus on aina yksilöllistä ja yksinäisyyden tunteet kuuluvat kaikkien meidän elämäämme. Kaikki yksin asuvat eivät koe kielteistä yksinäisyyttä ja toisaalta ihminen voi kokea olevansa yksin toisten lähelläkin.
Joka tapauksessa ns. pakotettu ja kielteisiä tunteita herättävä yksinäisyys pitkään koettuna voi olla terveysriski ja siksi vanhusten viikon teema – Onni kasvaa yhteisössä – on erittäin tärkeä.
Mikä sitten tutkimusten mukaan lievittää yksinäisyyttä? Tämäkin on yksilöllinen asia, mutta jokaisella pitäisi olla ainakin yksi ihminen, jonka kanssa voi jakaa ajatuksiaan. Me olemme laumaeläimiä.
Jos puhuminen tuntuu vaikealta, kannattaa kirjoittaa tunteistaan.
Vertaistukiryhmissä voi tavata muita, jotka kokevat samankaltaisia tunteita, mikä voi helpottaa oloa.
Harrastukset, erilaiset ryhmätoiminnat, kahvihetket, rupattelut ja joukkoon kuuluminen tarjoavat sosiaalisia kontakteja ja uutta tekemistä, mikä on tärkeää yksinäisyyden helpottamisessa.
Joskus pitää ”pakottaa” itsensä lähtemään ja ottaa kaveri mukaan. Tärkeä yhteisöllinen viesti on toisista välittäminen tai kuten suomessa on opittu sanomaan ’kaveria ei jätetä.”
Yhteisöllisyyttä voidaan myös tietoisesti rakentaa. Se vaatii meiltä kaikilta tahtoa, aikaa ja sydäntä – toisten ihmisten näkemistä ja erityisyyden arvostamista.
Yhteisöllisyyttä rakennetaan vahvistamalla luottamusta ja avointa kommunikaatiota sekä kannustamalla yhdessä tekemiseen ja osallistumiseen. Keinoja ovat muun muassa yhdessä toimiminen, muiden kuunteleminen ja arvostaminen, yhteisten tavoitteiden asettaminen sekä psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen, jossa uskalletaan jakaa ideoita ja pyytää apua. Eli juuri kuten Reijolassa toimitaan! Tämä toiminta on niin arvokasta, että älkää antako tämän hiipua, vaikka muutatte toiseen paikkaan.
