Hyvinvointitalous ohjaamaan toimintaa
Demarinaisten blogissa kirjoitin hyvinvointitaloudesta sekä kunta- ja aluevaaleista!
Toisenlaista talouspolitiikkaa
Hyvinvointitalous on yhteiskunnan alue, jossa toimitaan hyvinvoinnin lisäämisen ja hyvän elämän edellytysten vahvistamisen lähtökohdista. Hyvinvointitaloudessa tuotetaan ja jaetaan hyvinvointia sekä investoidaan hyvinvointiin.
Hyvinvointitaloudessa tavoitteena on pitää yhteiskunnassa kaikki osallisina ja varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Kun julkisia varoja sijoitetaan parantamaan ihmisten hyvinvointia, seurauksena ihmiset sairastavat vähemmän, tekevät töitä ja maksavat veroja. Kun ihminen on terve ja voi hyvin, hän myös tarvitsee vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluja.
Hyvinvointitaloudessa korostetaan, että taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia on myös pystyttävä ennakoimaan paremmin tekemällä vaikuttavuusarviointeja, kustannushyöty ja kustannus vaikuttavuusanalyyseja sekä ottamalla käyttöön uusia skenaariomenetelmiä ja muita mittareita. Lisäksi tulisi nykyistä enemmän oppia laskea vaihtoehtoiskustannuksia. Vaihtoehtoiskustannuksella tarkoitetaan sitä, mitä yhteiskunnalle maksaa tai mitä hyötyjä jää saamatta, ellei investoida terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Meidän on opittava laskemaan myös tekemättömyyden hintaa.
Mitä ovat hyvinvointi-investoinnit
Investoinnit ovat perinteisessä mielessä investointeja koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin, mutta laajemmin ymmärrettynä yhä suurempaan rooliin nousevat investoinnit terveyteen, hyvinvointiin ja koulutukseen sekä inhimilliseen pääomaan. Nämä ovat myös niitä tekijöitä, joiden avulla voidaan hillitä ennakoidusti sosiaali- ja terveysmenojen kasvua.
Talous ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Panostukset inhimilliseen pääomaan ovat panostuksia kestävään talouskasvuun. Meillä on paljon tutkimusnäyttöä siitä, että sairauksien ehkäisy, työkyvyn ylläpito, sukupuolten tasa-arvo ja jatkuvasta oppimisesta huolehtiminen ovat tekoja, jotka selkeästi tukevat taloudellista kasvua. Ihmisten hyvinvointi on edellytys sekä talouskasvulle että yhteiskunnan vakaudelle.
Investoinnit hyvinvointiin maksavat itsensä takaisin
Kaikkiin investointeihin liittyy sijoitusriski, mutta järkeviä investointeja on riskeistä huolimatta tehtävä, sillä onnistuessaan niillä on suuri merkitys kansantaloudelle. Onneksi tutkimustietoa alkaa olla jo sen verran, että monesta asiasta voidaan tehdä esimerkiksi vaihtoehtoiskustannuslaskelmia. Pystymme laskemaan miten kalliiksi yhteiskunnalle tulee jos esimerkiksi 10 prosenttia nuorista syrjäytyy ja kuinka monen nuoren syrjäytymättä jääminen kääntää tilanteen yhteiskunnalle plussan puolelle. Syrjäytynyt nuori aiheuttaa monenlaisia välittömiä kustannuksia yhteiskunnalle ja toisaalta jos hän ei pääse työelämään niin yhteiskunta menettää myös hänen työpanoksensa.
Hyvinvointitalous ei ole vain hyvinvointialueen asia. Lähes jokainen kunnassa tehtävä päätös on myös terveyspäätös ja jokainen terveyspäätös on talouspolitiikkaa. Esimerkiksi jos kunta jättää jalkakäytävät hiekoittamatta, tämä näkyy heti päivystyksessä ja ikäihmisten lisääntyneinä lonkkamurtumina, jotka aiheuttavat yhteiskunnalle suuria kustannuksia.
Tarvitaan yhdessä tekemistä
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa tulee saada muodostettua yhteinen toiminta-areena, jossa yhdessä tekeminen hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten, yritysten, järjestöjen ja muiden toimijatahojen kanssa toteutuu. Toivottavasti seuraaviin kunta- ja aluevaltuustoihin valitaan henkilöitä, jotka näkevät yhdessä tekemisen tärkeyden.
Sanna Marinin hallitusohjelmassa hyvinvointitalouden teemat olivat hyvin esillä, mutta Orpon hallitusta ei asia kiinnosta. Nykyinen hallitus ei laske myöskään päätöstensä vaihtoehtoiskustannuksia ja sen tekemät päätökset tulevat yhteiskunnalle pitkällä tähtäimellä kalliiksi.
Toivottavasti kevään vaalit antavat hallitukselle signaalin siitä, ettei tällaista politiikkaa hyväksytä.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Sh, TtT, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja
