Logo
  • Merja
  • Arvot
  • Kirjoitukset
  • Eduskunnassa
  • Kuvat
  • Tavattavissa
  • Saadut tunnustuspalkinnot
  • Yhteystiedot
  • Tekoja tulevaisuuden hyväksi
www.sdp.fi
Copyright, 2014
6.10.2020
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kolumnit
0

Ensimmäinen Euroopan omaishoitajien päivä

EdellinenSeuraava

Ensimmäistä Euroopan omaishoitajien päivää vietetään 6. lokakuuta. Teemapäivän järjestää Euroopan omaishoidon toimijoiden verkosto Eurocarers, jonka jäsen myös Suomen Omaishoitajaliitto on. Perinteistä omaishoitajien viikkoa vietetään tänäkin vuonna marraskuun lopulla.

Ensimmäisenä Euroopan omaishoitajien päivänä tuodaan esiin omaishoidon merkitystä ja omaishoitajien tarvitsemaa tukea. Päivän teemana on ”Olemme omaishoitajia. Meillä on merkitystä. Tarvitsemme tukea.” On tärkeää, että yhteiskunnassa myönnetään, että sosiaali- ja terveydenhuolto joutuisi kestämättömään tilanteeseen ilman omaishoitajien arvokasta työpanosta.

Oulun yliopiston ”Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja turvallisuus” – tutkimuksessa arvioitiin 65 vuotta täyttäneiden omaishoidettavien kustannuksia muissa palveluissa, jos omaishoidon tukea ei olisi myönnetty. Vuonna 2017 omaishoidossa olleiden iäkkäiden hoidettavien (32 203 vanhusta) arvioidut vaihtoehtoiset hoito- ja asumiskustannukset olisivat noin 3,1 miljardia euroa.

Omaishoito on hoidettaville inhimillistä ja yhteiskunnalle edullista, minkä vuoksi omaishoitajien tukeen, apuun ja rinnalla kulkemiseen kannatta panostaa. Tunnesiteeseen perustuva läheisen auttaminen ja hoivaaminen on yleensä palkitsevaa, mutta hoivavastuulla voi olla merkittäviä seurauksia.

”Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja turvallisuus” -tutkimus paljasti fyysisen ja psyykkisen haittakuormituksen todellisuuden. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista yleisimpiä ovat selkä- ja niskakivut. Tapaturmat ovat yleisiä ja niitä sattuu, kun väsymys saa kompastelemaan tai hoidettava aiheuttaa vammoja joko ymmärtämättömyyttään tai tunnekuohuissa.

 

Omaishoitajat tarvitsevat myös tukea

Sitova hoiva voi kuormittaa omaishoitajaa fyysisesti ja psyykkisesti, kaventaa sosiaalisia suhteita ja muuta elämää, heikentää toimeentulon edellytyksiä ja mahdollisuuksia työssäkäyntiin sekä urakehitykseen. Omaishoitajat kokevat usein myös turvattomuuden tunnetta ja elämänhallinnan puutetta. Negatiiviset ajatukset ja yksinäisyys johtavat henkisen kapasiteetin jatkuvaan ylikuormittumiseen.

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa noin 350 000 henkilöä kantaa pääasiallista auttamisvastuuta läheisestään. Noin 60 000 heistä tekee ympärivuorokautisesti sitovaa ja vaativaa omaishoitotyötä. Heistä vain 50 000:lla on sopimus omaishoidon tuesta hoidettavan kotikunnan kanssa.

Omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Esimerkiksi sopimusomaishoitajista oli vuonna 2018 erityislasten omaishoitajia noin 8 400. Tuki- ja omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa.

Koronapandemian puhkeaminen lisäsi keväällä omaishoitajien uupumista. Rajoitustoimet lisäsivät eristäytymistä sekä aiheuttivat ahdistusta sekä haastavia kotitilanteita omaishoitoperheissä. Kevään koronanhoidossa tehtiin myös virheitä. Omaishoitajien vapaapäivien peruminen ja yksin jäämisen tunteet uuvuttavat monia. Myös autettavan kuntoutuksen katkolle laittaminen heikensi hoidettavan toimintakykyä, jolloin hoidosta tuli entistä raskaampaa. Onneksi Omaishoitoliitto ja omaishoitajayhdistykset eri puolilla Suomea järjestivät omaishoitajille apua ja tukea. Ilman järjestöjä, omaisten uupuminen olisi ollut vielä suurempaa.

Koronaepidemian jatkuessa meidän on opittava kevään virheistä. Omaishoitajia ei saa jättää yksin ja heidän tukensa ja apunsa on jatkuttava tauotta. Yksi keino taata omaisten vapaapäivät turvallisesti ovat osa-aikainen tai kotiin vietävä perhehoito. Jos omaishoitajat uupuvat, kustannukset yhteiskunnalle kasvavat.

 

Mitä voidaan tehdä omaisten hyvinvoinnin tukemiseksi?

Edellä mainitun ”Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja turvallisuus” – tutkimuksen mukaan omaishoitajat hyötyisivät säännöllisesti järjestettävästä ja tarjottavasta kehon hyvinvoinnin tukemisesta, kuten kotifysioterapiakäynneistä, sekä ammatillisesta työnohjauksesta. Tuki- ja liikuntaelinvaivoja ehkäisemään ja vähentämään omaishoitajalla tulisi olla mahdollisuus säännölliseen liikunnan harrastamiseen sekä vuosittaisiin terveystarkastuksiin.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

Julkaistu Savon Sanomien blogissa 6.10.2020.

Jaa Sosiaalisessa Mediassa
Merja Mäkisalo-Ropponen

Kirjoittaja Merja Mäkisalo-Ropponen

Jätä kommentti Peruuta vastaus

Tervetuloa

Merja Facebookissa    Merja Twitterissä

Tavattavissa

huhtikuu 2021
matiketopelasu
    1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30   
« maalis   touko »
Twiitit @merjamakisalo

Viimeisimmät artikkelit

  • Mielenterveyskuntoutujat joutuvat edelleen kohtaamaan kielteisiä asenteita 20.4.2021
  • Valvonnan tehtävä on varmistaa lakien ja ihmisoikeuksien toteutuminen 16.4.2021
  • Hoitotyöntekijäpulan syyt ja ratkaisut 15.4.2021
  • Vammais- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia on lisättävä lainsäädäntötyössä 13.4.2021
  • Lapset ja nuoret erityishuomion kohteeksi koronapandemian exit-strategiassa 8.4.2021

Arkistot

  • huhtikuu 2021 (6)
  • maaliskuu 2021 (11)
  • helmikuu 2021 (10)
  • tammikuu 2021 (6)
  • joulukuu 2020 (9)
  • marraskuu 2020 (9)
  • lokakuu 2020 (9)
  • syyskuu 2020 (10)
  • elokuu 2020 (7)
  • kesäkuu 2020 (10)
  • toukokuu 2020 (11)
  • huhtikuu 2020 (14)
  • maaliskuu 2020 (13)
  • helmikuu 2020 (13)
  • tammikuu 2020 (7)
  • joulukuu 2019 (8)
  • marraskuu 2019 (9)
  • lokakuu 2019 (16)
  • syyskuu 2019 (15)
  • elokuu 2019 (11)
  • kesäkuu 2019 (2)
  • toukokuu 2019 (1)
  • huhtikuu 2019 (2)
  • maaliskuu 2019 (14)
  • helmikuu 2019 (10)
  • tammikuu 2019 (13)
  • joulukuu 2018 (2)
  • marraskuu 2018 (3)
  • lokakuu 2018 (6)
  • syyskuu 2018 (7)
  • elokuu 2018 (1)
  • kesäkuu 2018 (4)
  • toukokuu 2018 (3)
  • huhtikuu 2018 (2)
  • maaliskuu 2018 (5)
  • helmikuu 2018 (11)
  • tammikuu 2018 (1)
  • joulukuu 2017 (6)
  • marraskuu 2017 (10)
  • lokakuu 2017 (9)
  • syyskuu 2017 (11)
  • elokuu 2017 (4)
  • heinäkuu 2017 (2)
  • kesäkuu 2017 (7)
  • toukokuu 2017 (6)
  • huhtikuu 2017 (7)
  • maaliskuu 2017 (8)
  • helmikuu 2017 (8)
  • tammikuu 2017 (3)
  • joulukuu 2016 (8)
  • marraskuu 2016 (5)
  • lokakuu 2016 (10)
  • syyskuu 2016 (8)
  • elokuu 2016 (4)
  • kesäkuu 2016 (8)
  • toukokuu 2016 (5)
  • huhtikuu 2016 (9)
  • maaliskuu 2016 (6)
  • helmikuu 2016 (4)
  • tammikuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (5)
  • marraskuu 2015 (9)
  • lokakuu 2015 (8)
  • syyskuu 2015 (15)
  • elokuu 2015 (8)
  • heinäkuu 2015 (4)
  • kesäkuu 2015 (14)
  • toukokuu 2015 (12)
  • huhtikuu 2015 (11)
  • maaliskuu 2015 (17)
  • helmikuu 2015 (16)
  • tammikuu 2015 (12)
  • joulukuu 2014 (7)
  • marraskuu 2014 (8)
  • lokakuu 2014 (6)
  • syyskuu 2014 (3)
  • elokuu 2014 (4)
  • heinäkuu 2014 (2)
  • kesäkuu 2014 (3)

Kategoriat

  • Blogilta (228)
  • Kolumnit (264)
  • Linkit (7)
  • Merja mediassa (4)
  • Puheet (23)
  • Tiedotteet (61)
  • Videot (18)