Sote-uudistuksessa ei saa unohtaa kulttuurihyvinvointia
Valtakunnallinen kulttuurihyvinvointipooli antoi hallituksen sote-uudistusluonnokseen kriittistä palautetta kulttuurin unohtamisesta osana terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä. Lakiesityksissä ei tunnisteta kulttuurihyvinvointia käsitteenä, vaikka taiteeseen, kulttuuriin ja luovaan toimintaan osallistumisesta niin kokijana kuin tekijänä on vahvaa tutkimusnäyttöä.
Kansanterveyden ja -talouden kannalta on tärkeää, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet sisältyvät suunnitelmallisena osana kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Näihin toimiin sisältyvät myös kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tukevat toimet. Kulttuurihyvinvoinnin tulee olla sisäänrakennettuna sote-palveluihin aina ennaltaehkäisystä ja palveluohjauksesta alkaen myös hoitoon, hoivaan, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä kuntoutukseen.
Kulttuurihyvinvointipooli pitää tärkeänä, että sote-maakunnat laativat alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman tai sisällyttävät sen osaksi alueellista hyvinvointikertomustyötä. Lisäksi tulee ottaa huomioon kuntien ja järjestöjen asiantuntemuksen hyödyntäminen sote-maakuntien kulttuurihyvinvointityössä.
Sote-maakunnan ja kunnan väliin jäävän yhdyspintatyön määrittelemättömyys on suuri riski kulttuurihyvinvoinnin suhteen luotujen hyvien käytäntöjen, kuten kulttuurilähetteen ja kulttuuriin osallistumisen esteitä purkavien kulttuuripassien käyttöönoton laajentumiselle. Kuntien ja sote-maakuntien tehtävien eriytyminen muodostaa tässä selkeän riskin, joka on vältettävissä roolien ja tehtävien selkeyttämisellä.
Kulttuurihyvinvointipooli pitää ensiarvoisen tärkeänä, että sote-maakunnan tulee kaikessa palveluohjauksessa varmistaa yhdenvertaisesti ohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistäviin saavutettaviin, matalan kynnyksen kulttuuripalveluihin muiden hyvinvointia, osallisuutta, elämänlaatua ja toimintakykyä tukevien palveluiden ohella. Esimerkiksi hyvinvointia ylläpitävä harrastustoiminta ei saisi loppua tehostettuun palveluasumiseen tai pitkäaikaiseen hoitoon siirryttäessä. Myöskään lapsen tai nuoren mahdollisuus jatkaa harrastusta ei saisi loppua lastensuojeluyksikköön siirron jälkeen.
Onneksi kaikki edellä mainitut puutteet voidaan korjata vielä lakiluonnoksen jatkovalmistelussa. Kulttuurihyvinvointipoolin lausuntoon on kirjattu selkeät korjaamisohjeet.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja
-Anna-Mari Rosenlöf
erityisasiantuntija, Taikusydän, Turun AMK
Kulttuurihyvinvointipoolin sihteeri
Julkaistu sanoalehti Karjalaisessa 2.10.2020.
