Vappupuhe ja juhlapuhe 110-vuotta täyttävälle Nurmeksen Sosialidemokraatit ry:lle 1.5.2015
Hyvää vappua!
Ensinnäkin haluan toivottaa onnea juhlivalle Nurmeksen Sosialidemokraatit ry:lle. 110 vuotta täyttävä ja jo kypsässä iässä oleva yhdistys on taistellut monien tärkeiden asioiden puolesta. Uskon sen olevan tärkeä paikallinen vaikuttaja myös tänään ja tulevina vuosikymmeninä.
Kun tämä yhdistys aikanaan perustettiin, maailma oli kovin toisenlainen ja työväenliikkeen haasteet olivat erilaisia. Paljon on saatu aikaan, mutta paljon on vielä tekemättä. Työtä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan saavuttamiseksi on jatkettava.
Tällä hetkellä yhteiskunnassamme on paljon epäoikeudenmukaisuutta. Se näkyy esimerkiksi siinä, että Suomessa on tällä hetkellä 650 000 köyhää ja vähintään 20 000 köyhyysriskissä olevaa ihmistä. Köyhyyttä on erityisesti työttömillä, yksinhuoltajilla ja pienillä eläkkeillä olevilla ikäihmisillä. Nyt päättyneellä hallituskaudella sosialidemokraattien ansiosta 25 vuotta jatkunut köyhien määrän kasvu taittui pienituloisten verotuksen keventymisen ja perusturvan parantamisen johdosta. Nyt näitä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä on kuitenkin jatkettava. Me sosialidemokraatit emme voi lähteä hallitukseen, jos tätä ei hallitusohjelmassa luvata. Hallitukseen meno tai menemättä jättäminen on täysin riippuvaista hallitusohjelman tavoitteista. Apupuolueeksi emme lähde, emmekä suostu tekemään sosialidemokraattisten arvojen vastaista politiikkaa.
Vappu on aina ollut työväenliikkeelle juhlapäivä, jolloin on juhlittu työtä ja työntekijöitä. Elämme nyt harvinaisen tärkeää aikaa nimenomaan vapun perimmäisen sanoman kannalta. Suomalaisen työn puolustajia tarvitaan tänään ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin.
Nyt on luotava uutta työtä ja pidettävä huolta työntekijöistä, jotka ovat lomautus- tai irtisanomisuhan alla. Liian moni suomalainen elää tällä hetkellä suuressa epävarmuudessa.
Työttömyys on vakavin yhteiskunnallinen ongelmamme.
Työttömyydestä kärsii Suomessa lähes 350 000 ihmistä. Työttömyyden purkamisen tulee olla keskiössä tulevalla vaalikaudella. Kaikkien voimavarat tarvitaan käyttöön – jokaisella työkykyisellä ja -haluisella on oikeus työhön.
Suurin haaste työttömyydessä on työttömyysjaksojen pitkittyminen. Yhä useammalla työttömyyteen joutuvalla on vaikeuksia päästä takaisin työmarkkinoille. Nyt päättyneellä hallituskaudella ministereiden Ihalainen ja Kiuru johdolla on kuitenkin mahdollistettu ennätyksellisen 130 000 ihmisen pääsyn koulutukseen, tuettuun työhön tai muuhun aktiivitoimeen.
Lisäksi pitkäaikaistyöttömien palveluita on parannettu kehittämällä kuntien, Kelan ja TE-toimistojen palveluita ja edistetty kuntien ja valtion työnjakoa työllisyyden hoidossa.
Samalla tulee tunnustaa, että tehokkaillakaan toimilla kaikki eivät pääse avoimille työmarkkinoille. Niille pitkäaikaistyöttömille, lähellä eläkeikää oleville ihmisille, joiden tosiasiallinen työllistyminen ei ole enää todennäköistä, on mahdollistettava säällinen eläkkeelle pääsy.
Ensiarvoisen tärkeää on tukea jokaisen nuoren henkilökohtaista koulutus- ja työllistymispolkua ja estää syrjäytyminen mahdollisimman varhain. Nuorisotakuu on osoittautunut tarpeelliseksi ja estänyt nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä. Nuorisotakuu ei kuitenkaan ole mikään valmis rakennelma, sitä pitää edelleen kehittää ja löytää uusia toimivia työtapoja.
Tämän päivän työelämässä on myös riistoa.
Tämä riisto tulee hyvin esille muun muassa nollatyösopimuksissa. Muutamalla viikkotyötunnilla ja jatkuvassa epävarmuudessa ei kukaan pysty elämään. Kannatankin operaatio vakiduunia, jossa haetaan kansalaisaloitteeseen nimiä nollatyösopimusten kieltämiseksi. Nimien kerääminen aloitettiin tammikuussa ja tällä hetkellä aloitteessa on yli 41 000 nimeä. Jos et ole aloitetta vielä allekirjoittanut, niin sen voi tehdä esimerkiksi sähköisesti osoitteessa kansalaisaloite.fi. 50 000 allekirjoituksen saamiseen on aikaa heinäkuun puoleen väliin saakka.
Vappujuhlassa on paikallaan korostaa sen työn merkitystä, jonka poliittinen työväenliike ja ammattiyhdistysliike ovat yhdessä tehneet Suomen rakentamiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi.
Poliittinen työväenliike ja ammattiyhdistysliike ovat kautta aikojen muodostaneet todellisen ja samalla rakentavan vastavoiman markkinatalouden inhimillistämiseksi. Palkansaajien turvaksi rakennetut työelämän lait, eläke- ja työttömyysturva sekä valtakunnalliset työehtosopimukset eivät ole tulleet ilmaiseksi, vaan ne on jouduttu kamppailemaan pääosin neuvotellen ja sopien. Tätä sopimusyhteiskuntaa meillä ei ole varaa romuttaa, sillä luottamus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus rakentuvat sopimisen kulttuurin perustalle.
Julkinen, maksuton ja tasa-arvoinen peruskoulu on tasa-arvoisen yhteiskunnan kivijalka
Peruskoulu mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Kansainväliset vertailut osoittavat koulutuksen ja osaamisen voimakkaan yhteyden sekä kansantalouteen että yksilöiden tulotasoon, terveyteen, hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Viime vuosina oppimistulosten kansalliset ja kansainväliset arvioinnit ovat kuitenkin osoittaneet, että perusopintojaan päättävien oppilaiden oppimistulokset ovat merkittävästi laskeneet, kouluoppimista haittaavat asenteet ovat vahvistuneet ja tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat kasvaneet. Erityisen huolestuttavaa on koulujen välisten erojen suuruus. Samalla luokka-asteella olevien oppilaiden oppimistuloksissa voi olla jopa 2,5 vuoden ero.
Oppimistulosten lasku sekä nuorten opiskelumotivaation heikentyminen tarkoittavat selkeästi sitä, että tarvitsemme peruskoulun uudistamista.
Uudistumisesta huolimatta perusopetuksen tulee jatkossakin olla julkista, maksutonta ja oppilaita valikoimatonta. Perusopetuksen rakenteiden ja käytäntöjen tulee olla sellaisia, etteivät oppimistulokset riipu yksilön sosiaalisesta taustasta, asuinalueesta tai sukupuolesta.
Työväenliike on aina pitänyt kulttuuria suuressa arvossa.
Nurmeksen Sosialidemokraateilla, alkujaan Nurmeksen Työväenyhdistyksellä on toiminnan alusta alkaen ollut paljon myös ei- poliittista toimintaa. Esimerkiksi kuoro- ja orkesteritoiminta antoivat jäsenistölle mahdollisuuden musikaaliseen ilmaisuun sekä tuotti esiintyjiä työväenliikkeen tilaisuuksiin. Lisäksi erilaiset ohjelmalliset iltamat, joissa on ollut lausuntaa, musiikkia, näytelmiä, ovat aina kuuluneet työväenyhdistysten toimintamuotoihin. Olen ilokseni huomannut, että iltamaperinne onkin eri puolilla Suomea olevissa työväenyhdistyksissä aktivoitumassa.
Sosialidemokraattien keskeinen ajatus on, että kulttuuri kuuluu kaikille – rahapussin paksuudesta riippumatta. Kulttuuri ja taide eivät ole ylellisyystuotteita. Kulttuuri- ja harrastustoimintaan pitäisi kasvaa jo lapsena. Siksi pidämme tärkeänä, että kouluissa olisi nykyistä paljon enemmän kulttuuri- ja harrastustoimintaa. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä lasten harrastusten koviin kustannuksiin.
Pelastakaa lapset ry:n selvityksen mukaan köyhien perheiden lapset ovat pudonneet tavallisten asioiden ulkopuolelle ja yhdenvertaisuus ei toteudu esimerkiksi lasten harrastuksissa ja muussa vapaa-ajan toiminnassa. Tämä aiheuttaa myös kiusatuksi tulemista ja syrjäytymistä kaveriporukasta.
Jokaisella lapsella on oikeus vähintään yhteen harrastukseen! Kulttuuri- ja harrastustoiminta on vietävä sinne, missä lapset ja nuoret ovat jo valmiina eli kouluihin.
Meidän tulee huolehtia myös Suomen rakentajista, vanhuksista ja ikäihmisistä.
Saimme kovan työn tuloksena päättyneellä hallituskaudella Suomeen vanhuspalvelulain. Se on hyvä laki, mutta se ei toteudu vielä kaikissa kunnissa.
Vanhuspalvelulain seuranta on osoittanut, ettei kotiin vietävien palvelujen osuutta ole lisätty tarpeeksi. Tähän pitää saada muutos. Kotihoidon tulee olla kuntouttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää. Tällä hetkellä kotihoito on monessa kunnassa aliresursoitua.
Nykyisin kotona asutaan entistä pidempään. Kodista ei saa kuitenkaan tulla kenenkään vankila. Kenenkään ei pidä tuntea itseään turvattomaksi omassa kodissaan. Tarvitsemme lisää ns. yhteisökoteja eli tavallista palveluasumista, tehostettua palveluasumista, ryhmäkoteja ja perhehoitoa. Yhteisökodit eivät ole laitoksia vaan kodinomaisia yhteisöllisen asumisen paikkoja, joissa ikäihmisten turvallisesta ja sujuvasta arjesta voidaan huolehtia silloinkin, kun omassa kodissa asuminen ei esimerkiksi muistisairauden tai turvattomuuden takia enää onnistu.
Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut
Neljä vuotta sitten kävin pitämässä ensimmäisen vappupuheeni täällä Nurmeksessa. Silloin ei ollut mitään tarvetta puhua turvallisuuspolitiikasta. Sodat ja kriisit tuntuivat olevan kovin kaukana meistä. Nyt tilanne on toinen.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jo runsaan vuoden huolestuttanut kaikkia kansalaisia Euroopassa. Venäjän tekemä Krimin alueen liittäminen Venäjään ja epävarmuus, jota Ukrainan itäosissa on myös Venäjän toimin pidetty yllä on huolestuttanut meitä kaikkia.
Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa eikä näköpiirissä ole tarvetta tai syytä tämän muuttamiseen. Pidämme tulevaisuuden valinnat kuitenkin omissa käsissämme ja turvallisuuspoliittinen perusratkaisu on uudelleen arvioitavissa, jos turvallisuuteemme liittyvät olosuhteet niin vaativat.
Suomen rajat ovat vakaita ja rauhallisia ja niiden valvonta toimii, kuten olemme viime päivinä nähneet. Suomen ulkopolitiikan tehtävänä on huolehtia siitä, ettei kenelläkään ole syytä epäillä, että maamme aluetta voitaisiin käyttää kenellekään vihamielisiin tarkoituksiin. Tämä edellyttää uskottavan puolustuksen ylläpitämistä.
Työväenliike ja sen aatteet eivät ole vanhentuneet.
Sosialidemokratian aatetta tarvitaan edelleen sekä valtakunnallisesti että paikallistasolla. Vaikka vaalit eivät menneet meidän kannaltamme siten kuin ajattelimme, kysymys ei ole siitä, että aatteemme olisi vanhentunut. Suuri osa suomalaisista kannattaa edelleen sosialidemokraattisia arvoja, mutta kansalaiset eivät usko meidän toimivan itse omien arvojemme mukaisesti. Tämä luottamus meidän on saatava palautettua ja tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia. Toisaalta ei riitä, että saamme nykyiset kannattajamme aktivoitua, meidän tulisi saada myös uusia kannattajia. Tämä tarkoittaa myös järjestötoiminnan uudistamista. Potentiaaliset kannattajat eivät tule välttämättä työväenyhdistyksen kokoukseen, heidät on löydettävä muualta. Erityisen tärkeää on se, miten kuntapolitiikassa toimitaan, sillä valtuustossa ja lautakunnissa tehdyt päätökset ovat ihmisiä kaikkein lähimpänä. Nyt olisikin tärkeää kirkastaa sosialidemokraatista kuntapolitiikkaa.
Mahtama Gandhi on sanonut: Ole itse se muutos, minkä haluat nähdä maailmassa. Jos haluamme oikeudenmukaisemman maailman, sen rakentaminen lähtee meistä jokaisesta. Joukkona olemme kuitenkin vahvempia ja tämän joukkovoiman varmistamiseksi työväenyhdistyksetkin on aikoinaan perustettu. Meillä on edelleen työtä tehtävänä ja oikeudenmukaisemman maailman tekemiseen haluan rohkaista teitä Hiski Salomaan tuttujen laulun sanojen myötä:
Meill’ vapauden kaiho soi.
nyt rinnassamme toverit oi!
Siks’ yhteistyöhön rintamahan käy,
pelastusta köyhille ei ennen näy!
Viha vaino pois,
rauha parempi ois’
sopusointu keskenämme vallitkoon.
Vaikka musta yö
veljen kättä kun lyö,
niin pilvet haihtuu
kylmyys vaihtuu tieltämme pois.
Tämä laulu on levytetty vuonna 1929 ja sitä on laulettu varmasti myös Nurmeksen Työväenyhdistyksen tilaisuuksissa läpi vuosikymmenten. Edelleen laulun sanat ovat ajankohtaisia, erityisesti maininnat yhteistyön merkityksestä.
Yhteistyössä on voimaa!
Hyvää Vappua!
