Uusi strategia näyttää suunnan – Suomen paras hyvinvointialue tehdään yhdessä
Kirjoitin Karjalaiseen hyvinvointialueen strategiaprosessista ja valmiin strategian keskeisistä painotuksista.
Siun soten aluevaltuusto hyväksyi edellisessä kokouksessaan hyvinvointialuestrategian vuosille 2027–2030. Kyseessä ei ole vain pakollinen lakisääteinen paperi, vaan asiakirja, joka määrittää sen, miten meidän alueellamme eletään ja tullaan toimeen lähivuosina.
Alun perin aluevaltuuston oli tarkoitus vain päivittää vanha strategia. Työn edetessä kävi kuitenkin selväksi, että toimintaympäristömme on muuttunut niin rajusti, että tarvitsemme kokonaan uuden suunnan. Syntyi täysin uusi strategia. Ainoastaan Siun soten ydinlupaus säilyi ennallaan: haluamme tarjota oikeat palvelut oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.
Kun taloudelliset resurssit ovat tiukassa, on osattava tehdä valintoja. Meidän on siirrettävä painopistettä vahvemmin ennaltaehkäisyyn – eli terveyden- ja hyvinvoinnin ja myös kestävän kehityksen edistämiseen. Tekemällä vaikeitakin arvovalintoja pystymme turvaamaan laadukkaat palvelut kaikille pohjoiskarjalaisille myös tulevaisuudessa.
Nostimme yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi ikä- ja lapsiystävällisen hyvinvointialueen. Tällä saralla meillä on Pohjois-Karjalassa vielä paljon tekemistä, ja kehittämisen tarvetta riittää niin nuorimman kuin vanhimman ikäpolven palvelujen sujuvoittamisessa. Samalla vahvistimme sitoutumistamme kriisinkestävyyteen, mikä tarkoittaa laajaa varautumista aina ilmastonmuutoksen vaikutuksista mahdollisiin uusiin pandemioihin.
Jotta tavoitteet eivät jää vain sanahelinäksi, on tekemisemme painopiste perustason palvelujen saatavuudessa, kustannusvaikuttavuudessa sekä digitaalisten palveluiden ja tekoälyn vastuullisessa käytössä. Strategian toteutumista arvioidaan valtuustokauden puolivälissä.
Strategiaprosessi oli avoin ja vuorovaikutteinen. Valmistelusta vastannut tulevaisuuslautakunta kuuli laajasti asukkaita, henkilöstöä ja vaikuttamistoimielimiä. Eräs tärkeä viesti kansalaisilta oli toive siitä, että johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt jalkautuisivat enemmän kuntiin.
Tähän huutoon olemmekin jo vastanneet. Aluehallitus kokoustaa ja järjestää kansalaistapaamisia neljä kertaa vuodessa ympäri maakuntaa. Nurmeksessa kohtasimme asukkaita syyskuussa, ja marraskuussa olemme Joensuussa.
Hyvinvointialueen uusi strategia ei saa jäädä vain pakolliseksi asiakirjaksi. Visiomme: ”Suomen paras hyvinvointialue tehdään yhdessä” toteutuu vuorovaikutteisena oppimisena kansalaisten kanssa.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston pj.
