Ikä- ja muistiystävällinen Pohjois-Karjala
Lokakuun hyvinvointialueblogini käsittelee ikä- ja muistiystävällisyyttä
Syyskuuta vietettiin maailman muistikuukautena, ja lokakuun ensimmäinen viikko on Suomessa perinteisesti Vanhustenviikko. Tämänvuotisen Vanhustenviikon teemana on ”arjen kohtaamiset”. Viikon aikana korostetaan sitä, että hyvä vanhuus ja toimiva arki rakentuvat ihmisten välisistä aidoista kohtaamisista – eivät pelkästään palveluista, järjestelmistä tai yhteiskunnan rakenteista. Tästä voimme vetää johtopäätöksen, että meistä jokainen on osaltaan luomassa ikä- ja muistiystävällistä yhteiskuntaa.
Käytännössä ikä- ja muistiystävällisyys kulkevat käsi kädessä ja tukevat toisiaan. Niillä on kuitenkin selkeä ero kohderyhmissä ja painopisteissä.
Suurin ero on se, että ikäystävällisyys suuntautuu yleisesti kaikkiin ikääntyviin ihmisiin ja fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Muistiystävällisyys puolestaan keskittyy erityisesti kognitiivisiin haasteisiin eli tiedonkäsittelyn, muistin ja hahmottamisen vaikeuksiin iästä riippumatta. Muistiystävällinen ympäristö on aina myös ikäystävällinen, mutta pelkkä fyysinen esteettömyys ei automaattisesti tee tilasta tai palvelusta helposti hahmotettavaa ja ymmärrettävää muistisairaalle ihmiselle.
Mitä on ikäystävällisyys?
Ikäystävällisyys (age-friendliness) tarkoittaa yhteiskunnan, palvelujen ja ympäristöjen kehittämistä niin, että jokainen voi elää täysipainoista ja aktiivista elämää myös vanhana. Tavoitteena on ikäsyrjinnän poistaminen. Tämä ajatustapa perustuu Maailman terveysjärjestön (WHO) malliin ja huomioi ikääntymisen tuomat luonnolliset muutokset.
Ikäystävällisyyteen kuuluu olennaisena asiana ikääntymiseen liittyvien fyysisten rajoitteiden huomioiminen ympäristön suunnittelussa ja palveluissa. Konkreettisia esimerkkejä tästä ovat matalalattiabussit, liukuesteet, riittävä valaistus ja esteettömyys.
Toinen ikäystävällisyyden ulottuvuus on sosiaalisen osallisuuden varmistaminen. Tämä tarkoittaa muun muassa ikäihmisille suunnatun toiminnan ja digiavun tarjoamista sekä yksinäisyyden ehkäisyä. Myös eri-ikäisten kohtaamisareenat ovat tärkeitä: lapset voivat oppia ikäihmisiltä ja päinvastoin.
Osallisuus päätöksenteossa puolestaan tarkoittaa sitä, että ikäihmisille annetaan aito mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöönsä ja palveluiden kehittämiseen. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella – Siun sotessa vaikuttamistoimielimillä, kuten vanhusneuvostolla, onkin läsnäolo- ja puheoikeus lautakuntien kokouksissa.
Erityisen tärkeää on huomioida alueellinen tasa-arvo, jotta maaseudulla asuvien ikäihmisten tarpeet, liikkuminen sekä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen uudessa strategiassa korostetaan ikäystävällisyyttä.
Mitä on muistiystävällisyys?
Muistiystävällisyys (memory-friendliness) menee askeleen pidemmälle. Se keskittyy ympäristön ja arjen kognitiiviseen selkeyteen sekä fyysiseen ja psyykkiseen turvallisuuteen. Muistiystävällisyys ottaa huomioon, että muistisairas ihminen voi olla fyysisesti erittäin hyvässä kunnossa, mutta hänen kykynsä suunnistaa, ymmärtää monimutkaisia ohjeita tai hahmottaa tilaa on heikentynyt.
Kognitiivinen esteettömyys on keskeinen osa muistiystävällisyyttä. Julkisissa tiloissa vältetään hämmentäviä elementtejä – kuten suuria ja tummia lattiapintoja, jotka muistisairas voi hahmottaa “aukkoina” lattiassa – ja suositaan helposti tunnistettavia symboleita tekstin sijaan. Esimerkiksi Joensuussa valmistui ikä- ja muistiystävälliseksi suunniteltu Kaivannonpuisto vuonna 2023. Selkeät opasteet, hahmottamista helpottava värimaailma ja eksymistä estävät ratkaisut ovat arjen muistiystävällisyyttä parhaimmillaan.
Muistiystävällisyyden ytimessä on inhimillinen ja yksilöllinen kohtaaminen, josta pitäisi tulla meille kaikille uusi kansalaistaito. Muistiliiton Muistikummituokiot lisäävät tietoutta muistisairauksista, auttavat vaikuttamaan myönteisesti asenteisiin ja vähentävät muistisairauksiin liittyvää stigmaa eli kielteistä leimaa. Tuokioon voi osallistua helposti verkossa tai oman muistiyhdistyksen kautta. Erityisen tärkeää on, että kauppojen, pankkien ja julkisen liikenteen työntekijät osaavat kohdata muistisairaan rauhallisesti ja kunnioittavasti.
Myös sosiaali‑, terveys- ja pelastusalan ammattilaisten osaamista ja koulutusta tulee kehittää, jotta ymmärrys esimerkiksi elämäntarinatietojen merkityksestä hyvän hoidon toteuttamisessa lisääntyy ja lääkkeettömät hoitomuodot saadaan vahvemmin osaksi arkea. On hyvä muistaa, ettei muistiystävällisyys katso ikää, sillä muistisairauteen voi sairastua myös työikäisenä.
Muistiystävällisyys Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on selkeä, kirjallinen Muistipotilaan hoito- ja palveluketju, joka yhtenäistää hoidon ja tutkimukset koko maakunnassa. Siinä huomioidaan myös Pohjois-Karjalan Muistiyhdistyksen tärkeä rooli. Tämä hoitopolku kuvaa kaikki vaiheet aina ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tunnistamisesta pitkäaikaiseen seurantaan. Se tarjoaa omat räätälöidyt ohjeensa niin sairastuneelle, läheiselle kuin sote-ammattilaisellekin.
Siun sotessa on panostettu muistihoitajatoiminnan kehittämiseen jo vuosien ajan. Uutena asiana tämän vuoden alusta käynnistyi muistikoordinaattoritoiminta, jossa asiantuntijat toimivat rinnalla kulkijoina erityisesti kotona asuville muistisairaille ja heidän perheilleen, jotka eivät vielä ole säännöllisten palvelujen piirissä. Muistikoordinaattorit tekevät kiireettömiä kotikäyntejä, auttavat perheitä arjen palveluohjauksessa sekä etuuksien hakemisessa ja tuovat turvaa sekä ennakoitavuutta tulevaan ennen kuin tilanteet pääsevät kriisiytymään.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ikä- ja muistiystävällisyydessä myönteinen asenne on tärkeintä. Asennemuutosta tarvitaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla politiikan huipulta median luomiin mielikuviin ja kaikkiin kansalaisiin. Se miten puhumme vanhuudesta, iäkkäistä ihmisistä tai muistisairautta sairastavista ja heidän hoitajistaan, vaikuttaa myös siihen, millaisia päätöksiä tehdään sekä miten arjessa toimitaan ja toinen toisiamme kohdataan. On ihmisoikeusteko rakentaa ikä- ja muistiystävällistä yhteisöä ja yhteiskuntaa, jossa tarjotaan sopivia palveluja jokaiselle ja jokainen tulee kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi.
