Logo
  • Merja
  • Arvot
  • Kirjoitukset
  • Eduskunnassa 2011-2023
  • Kuvat
  • Saadut tunnustuspalkinnot
  • Yhteystiedot
www.sdp.fi
Copyright, 2014
18.11.2026
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kolumnit
0

Hoitotyön tutkimussäätiön 20-vuotisjuhlassa pitämäni puhe

Edellinen

Lämmin tervehdys täältä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta!

Me Siun sotessa haluamme toivottaa mitä parhaimmat onnittelut 20 vuotta täyttävälle Hoitotyön Tutkimussäätiölle. Lämmin kiitos myös kutsusta tulla juhlimaan kanssanne paikan päälle. Olisin erittäin mielelläni ollut mukana, mutta juhlapäivänne sattui valtuustomme seminaaripäiväksi. Valtuuston puheenjohtajana minun on välttämätöntä olla täällä Joensuussa, mutta onneksi minulla on mahdollisuus tuoda tämä tervehdys teille videon välityksellä.

Tässä puheenvuorossani kerron, miten näyttöön perustuva toiminta toteutuu meillä Pohjois-Karjalassa ja miksi tämä teema on äärettömän tärkeä myös meille poliittisille päättäjille.

Hyvät juhlavieraat,

Meillä Siun sotessa on aktiivisesti edistetty sellaista tietotuotantoa, joka auttaa näyttöön perustuvan toiminnan jalkauttamisessa ja sen vaikuttavuuden arvioinnissa. Tuotamme tällä hetkellä hoitotyösensitiivistä tietoa yhdeksästä eri indikaattorista. Tämä luo vahvan perustan hoidon kehittämiselle. Se mahdollistaa laadun, turvallisuuden, henkilöstön hyvinvoinnin sekä potilaskokemuksen jatkuvan seurannan ja kansallisen vertaiskehittämisen.

Meillä seurataan säännöllisesti seuraavia mittareita:

  • Ensinnäkin hoitajien työtyytyväisyyttä NESplus-kyselyn avulla sekä hoitotyön potilaspalautetta.
  • Toiseksi hoidon turvallisuutta mittaavia tekijöitä, kuten kaatumisten ja painehaavojen lukumääriä, sekä keskuslaskimokanyyleihin liittyviä infektioita tehohoidossa.
  • Kolmanneksi kliinisiä käytäntöjä, kuten kivun arvioinnin toteutumista ja vajaaravitsemusriskin tunnistamista.
  • Ja lisäksi synnytyskokemuksen arvioinnin kattavuutta sekä väkivaltatapahtumia psykiatrisessa osastohoidossa.

Hoitotyön laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan yleisesti rakenteiden, prosessien ja tulosten kautta. Tämä sama tuttu kehys ohjaa myös meidän hyvinvointialueemme arviointia.

Rakenteiden osalta olemme esimerkiksi henkilöstömitoitusten avulla arvioineet, onko meillä ”oikea määrä oikeita ammattilaisia oikeassa paikassa” – eli tarkastelemme laadullista ja määrällistä kohdentumista. Esimerkiksi kuntoutussairaaloiden osalta olemme arvioineet sairaanhoitajien ja lähihoitajien optimaalisinta suhdetta palvelun tuottamisessa, potilaiden hoitoisuus huomioiden.
Prosessien arviointiin kuuluvat kansalliseen tietotuotantoonkin kytkeytyvät vajaaravitsemusriskin ja kivunhoidon arvioinnit. Suurin osa mittareistamme sijoittuu kuitenkin tulosten alle. Niiden kautta näemme suoraan työmme jäljen – oli kyseessä sitten hoitajien sitoutuminen, potilaspalaute, infektioiden ehkäisy tai turvallisuus osastoilla. Kaikki tämä auttaa meitä arvioimaan, toteutuuko meillä aidosti näyttöön perustuva hoitotyö. Tavoitteenamme on, että potilaiden saama hoito on tasalaatuista,
eikä eri yksiköiden välillä esiinny perusteetonta vaihtelua.

Tässä työssä Hoitotyön tutkimussäätiön rooli hoitotyön johtamisen tukena on merkittävä. Hotuksen kautta saamme luotettavaa ja tieteellistä tietoa. Kansalliset suositukset antavat meille yhteisen perustan sille, miten riskejä arvioidaan, haittoja ehkäistään ja potilasta ohjataan.

Meillä Siun sotessa hyödynnetään hoito- ja hoivatyön johtamisrakennetta tämän tiedon välittämisessä. Hoito- ja hoivatyön johtotiimimme kokoontuu kolmen viikon välein, ja kokoonpanossa ovat mukana sekä sosiaalipalvelujen että terveyspalvelujen hoitotyön johtajat. Tätä rakennetta käytämme arjessa
Hotuksen uusien hoitosuositusten ja näyttövinkkien jalkauttamiseen. Näen tämän kokonaisuuden niin, että Hotus tuottaa meille tiedon siitä, mitä tutkimuksen perusteella kannattaa tehdä. Meidän oma hoitotyösensitiivinen datamme taas kertoo, miten käytäntö meillä toteutuu ja miten organisaatiomme suhteutuu muihin. Hyvinvointialueella kaikkea tätä tietoa voidaan ja pitää hyödyntää päätöksenteon tukena.

Hoito- ja hoivatyö kattaa suuren osan hyvinvointialueen toiminnasta, ja siksi sen vaikuttavuuden arviointi osana muuta tietojohtamista on keskeistä. Terveyspalveluissa tämä laadun seuranta onkin otettu osaksi toimialueen tunnuslukujen raportointia, mikä on suuri ja tärkeä edistysaskel.

Hyvät kuulijat,

Hotus toteuttaa valtakunnallisen kyselyn näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumisesta 2–3 vuoden välein. Viimeisimmässä, vuoden 2024 kyselyssä alle puolet kliinisistä työntekijöistä, asiantuntijoista ja johdosta arvioi sen toteutuvan hyvin. Kehittämistarpeiksi nousivat tukirakenteet, käytäntöjen
käyttöönotto ja johtajilta saatu tuki.

Uskon, että jos saisimme nämä tulokset organisaatiokohtaisina, nämä samat asiat vaatisivat huomiota myös meillä.

Lähiesihenkilöillä on ratkaiseva rooli tiedon jalkauttamisessa eli implementoinnissa. Meillä on Siun sotessa yksiköitä, joissa tehdään aivan upeaa työtä – tästä esimerkkinä Hotuksenkin palkitsema Munuaiskeskus. Toisaalta on yksiköitä, joissa eteneminen on ollut hitaampaa.

Tuoreimmat uutiset oman alueemme mittareista ovat kuitenkin erittäin rohkaisevia. Viimeisimmässä kansallisessa hoitajien työtyytyväisyys- ja sitoutuneisuuskyselyssä – NESplus-kyselyssä nyt maaliskuulta 2026 – Siun soten vastanneista hoitajista peräti 90 prosenttia antoi positiivisen arvion
väittämälle: ”Työyksikössäni hoitajat ottavat käyttöön näyttöön perustuvia toimintamalleja vastatakseen potilaiden yksilöllisiin tarpeisiin”. Ja vielä enemmän eli 95 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että he noudattavat organisaation näyttöön perustuvia toimintaohjeita potilaiden päivittäisessä
hoidossa. On hienoa, että hoitajamme kokevat arjen työn näin vahvasti laatuohjeiden mukaiseksi, vaikka vastausprosentteja näissä kyselyissä onkin edelleen varaa nostaa.

Hyvät kuulijat,

Koen, että meillä Siun sotessa hoitotyön johtamisen rakenteet ovat kunnossa, vaikka hoitotyön johtaja ei virallisesti ylimpään johtoryhmään kuulukaan. Hoitotyönjohtaja Sari Kulokivi yhdessä ylihoitajien, potilasturvallisuuspäällikön ja sosiaalipalvelujen palvelupäälliköiden kanssa tekee väsymätöntä työtä
näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseksi.

Yhteistyön näkökulmasta on myös onni, että sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Hannele Komu on sairaanhoitajataustainen ja sitoutunut näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen. Sosiaalipalveluissahan tehdään paljon hoitotyötä, erityisesti ikäihmisten palveluissa. Siellä näyttöön perustuvan hoitotyön avulla on mahdollista saada kehittää paljon toiminnan laatua. Kokonaisuutena sosiaalityön puolella tutkimusnäytön hyödyntäminen hakee vielä osittain muotoaan.

Lisäksi on organisaatiollemme merkityksellistä, että hyvinvointialuejohtajamme Kirsi Leivonen on sairaanhoitajataustainen. Ja samoin minä, valtuuston puheenjohtajana, pidän tätä asiaa enemmän kuin
mielelläni esillä päätöksenteossa.

Koen, että olemme Pohjois-Karjalassa oikealla tiellä, vaikka matkaa on vielä jäljellä. Ilman Hoitotyön tutkimussäätiötä emme olisi päässeet näin pitkälle. Toivon ja luotan siihen, että säätiö ohjaa ja tukee meitä kehitystyössä myös tulevaisuudessa.

Taloudellinen niukkuus kaventaa usein näköaloja ja johtaa helposti lyhytnäköisiin ratkaisuihin ja päätöksiin. Juuri tässä säästöpaineiden ristipaineessa me tarvitsemme Hotusta muistuttamaan siitä, että laatu ja vaikuttavuus syntyvät vain tutkimustiedon ja pitkäjänteisen kehittämisen kautta. Ilonaihe on myös se, että tämän vuoden alussa Siun soteen perustettu uusi TKIO-yksikkö tulee jatkossa vahvistamaan tätä työtä entisestään. Olen usein sanonut valtuustossa, että siinä vaiheessa, kun tutkimus, kehittäminen, innovaatiotoiminta ja jatkuva oppiminen loppuu, alkaa organisaation taantuminen ja näivettyminen. Siihen meillä ei ole varaa.

Haluan vielä kerran välittää koko Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen puolesta sydämelliset onnittelut ja suuren kiitoksen tekemästänne arvokkaasta työstä 20-vuotiaalle Hoitotyön Tutkimussäätiölle.

Oikein hyvää ja ikimuistoista juhlapäivää teille kaikille!

Jaa Sosiaalisessa Mediassa
Merja Mäkisalo-Ropponen

Kirjoittaja Merja Mäkisalo-Ropponen

Jätä kommentti Peruuta vastaus

Tervetuloa

Merja Facebookissa    Merja Twitterissä

Tavattavissa

marraskuu 2026
matiketopelasu
       1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30       
« loka   joulu »
Twiitit @merjamakisalo

Viimeisimmät artikkelit

  • Hoitotyön tutkimussäätiön 20-vuotisjuhlassa pitämäni puhe 18.11.2026
  • Kiitospuheeni Savo-Karjalan Demarinaisten myöntämän Auli-kulttuuritoimijatunnustuksen jakotilaisuudessa 7.11. 9.11.2026
  • Puheeni Sanna Kososen eduskuntavaalikampanjan avajaisissa 6.11. Kiteen torilla 7.11.2026
  • Miten kestävä kehitys saadaan ohjaamaan hyvinvointialueiden toimintaa? 7.11.2026
  • Juhlapuheeni Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen juhlassa Joensuun Työväentalolla 24.10.2026

Arkistot

  • marraskuu 2026 (4)
  • lokakuu 2026 (6)
  • syyskuu 2026 (2)
  • elokuu 2026 (1)
  • heinäkuu 2026 (2)
  • kesäkuu 2026 (3)
  • toukokuu 2026 (7)
  • huhtikuu 2026 (4)
  • maaliskuu 2026 (3)
  • helmikuu 2026 (3)
  • tammikuu 2026 (3)
  • joulukuu 2025 (2)
  • marraskuu 2025 (4)
  • lokakuu 2025 (4)
  • syyskuu 2025 (5)
  • elokuu 2025 (3)
  • kesäkuu 2025 (1)
  • toukokuu 2025 (2)
  • huhtikuu 2025 (2)
  • maaliskuu 2025 (4)
  • helmikuu 2025 (2)
  • tammikuu 2025 (2)
  • joulukuu 2024 (5)
  • marraskuu 2024 (3)
  • lokakuu 2024 (6)
  • syyskuu 2024 (3)
  • elokuu 2024 (3)
  • kesäkuu 2024 (3)
  • toukokuu 2024 (6)
  • huhtikuu 2024 (4)
  • maaliskuu 2024 (4)
  • helmikuu 2024 (2)
  • tammikuu 2024 (1)
  • joulukuu 2023 (3)
  • marraskuu 2023 (6)
  • lokakuu 2023 (6)
  • syyskuu 2023 (5)
  • elokuu 2023 (2)
  • heinäkuu 2023 (2)
  • kesäkuu 2023 (4)
  • toukokuu 2023 (8)
  • maaliskuu 2023 (10)
  • helmikuu 2023 (15)
  • tammikuu 2023 (9)
  • joulukuu 2022 (8)
  • marraskuu 2022 (14)
  • lokakuu 2022 (15)
  • syyskuu 2022 (13)
  • elokuu 2022 (10)
  • heinäkuu 2022 (2)
  • kesäkuu 2022 (18)
  • toukokuu 2022 (13)
  • huhtikuu 2022 (8)
  • maaliskuu 2022 (13)
  • helmikuu 2022 (10)
  • tammikuu 2022 (6)
  • joulukuu 2021 (7)
  • marraskuu 2021 (8)
  • lokakuu 2021 (12)
  • syyskuu 2021 (13)
  • elokuu 2021 (5)
  • heinäkuu 2021 (1)
  • kesäkuu 2021 (13)
  • toukokuu 2021 (10)
  • huhtikuu 2021 (9)
  • maaliskuu 2021 (11)
  • helmikuu 2021 (10)
  • tammikuu 2021 (6)
  • joulukuu 2020 (9)
  • marraskuu 2020 (9)
  • lokakuu 2020 (9)
  • syyskuu 2020 (10)
  • elokuu 2020 (7)
  • kesäkuu 2020 (10)
  • toukokuu 2020 (11)
  • huhtikuu 2020 (14)
  • maaliskuu 2020 (13)
  • helmikuu 2020 (13)
  • tammikuu 2020 (7)
  • joulukuu 2019 (8)
  • marraskuu 2019 (9)
  • lokakuu 2019 (16)
  • syyskuu 2019 (15)
  • elokuu 2019 (11)
  • kesäkuu 2019 (2)
  • toukokuu 2019 (1)
  • huhtikuu 2019 (2)
  • maaliskuu 2019 (14)
  • helmikuu 2019 (10)
  • tammikuu 2019 (13)
  • joulukuu 2018 (2)
  • marraskuu 2018 (3)
  • lokakuu 2018 (6)
  • syyskuu 2018 (7)
  • elokuu 2018 (1)
  • kesäkuu 2018 (4)
  • toukokuu 2018 (3)
  • huhtikuu 2018 (2)
  • maaliskuu 2018 (5)
  • helmikuu 2018 (11)
  • tammikuu 2018 (1)
  • joulukuu 2017 (6)
  • marraskuu 2017 (10)
  • lokakuu 2017 (9)
  • syyskuu 2017 (11)
  • elokuu 2017 (4)
  • heinäkuu 2017 (2)
  • kesäkuu 2017 (7)
  • toukokuu 2017 (6)
  • huhtikuu 2017 (7)
  • maaliskuu 2017 (8)
  • helmikuu 2017 (8)
  • tammikuu 2017 (3)
  • joulukuu 2016 (8)
  • marraskuu 2016 (5)
  • lokakuu 2016 (10)
  • syyskuu 2016 (8)
  • elokuu 2016 (4)
  • kesäkuu 2016 (8)
  • toukokuu 2016 (5)
  • huhtikuu 2016 (9)
  • maaliskuu 2016 (6)
  • helmikuu 2016 (4)
  • tammikuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (5)
  • marraskuu 2015 (9)
  • lokakuu 2015 (8)
  • syyskuu 2015 (15)
  • elokuu 2015 (8)
  • heinäkuu 2015 (4)
  • kesäkuu 2015 (14)
  • toukokuu 2015 (12)
  • huhtikuu 2015 (11)
  • maaliskuu 2015 (17)
  • helmikuu 2015 (16)
  • tammikuu 2015 (12)
  • joulukuu 2014 (7)
  • marraskuu 2014 (8)
  • lokakuu 2014 (6)
  • syyskuu 2014 (3)
  • elokuu 2014 (4)
  • heinäkuu 2014 (2)
  • kesäkuu 2014 (3)

Kategoriat

  • Blogilta (373)
  • Kolumnit (456)
  • Linkit (7)
  • Merja mediassa (4)
  • Mielipidekirjoitus (1)
  • Puheet (38)
  • Tiedotteet (88)
  • Videot (20)