Puheeni Joensuun valtuuston kokouksessa 8.12
Kun kunnissa puhutaan talousarvioista, on tärkeää puhua myös hyvinvointitaloudesta. Panostukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ovat tärkeitä investointeja, jos halutaan saada tulevaisuuden kustannuksia kuriin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kuuluu myös yhdenvertaisuuden ja osallisuuden varmistaminen. Asia korostuu jatkossa entisestään, kun valtionosuuksissa on mukana ns. hyte-kerroin.
Näitä asioita pohditaan erityisesti hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunnassa, mutta on tärkeää ymmärtää, että nämä teemat kuuluvat poikkileikkaavasti kaikkeen kaupungin toimintaan ja siksi terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen tulee olla keskeisenä osa-alueena päätöksenteon ennakkovaikutusten arvioinneissa.
Joensuun ensi vuoden talousarviossa on mielestäni melko hyvin huomioitu hyvinvointi ja osallisuus eli uuden strategian kirjaus: Hyvän arjen, hyvinvoinnin ja osallisuuden Joensuu, näkyy kirjauksissa.
Pari tärkeää nostoa:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii yhdessä tekemistä – erityisesti hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa. Siksi on tärkeää, että hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunnan viesti siitä, ettei järjestöavustuksista leikata, tuli kuulluksi.
Lautakunta on mallintanut ja testannut osallisuuden edistämiseksi yhteissuunnittelun ideaa, jossa korostuu kohtaaminen, yhdessä oppiminen ja konsensukseen pyrkiminen. Ensi vuonna tätä mallia hyödyntäen teemme talousarviokirjaankin kirjatun kohtaamispaikkaselvityksen.
Asia on tärkeä, koska valtiovallan taholta järjestöihin kohdentuvat säästöt ovat johtaneet monen kohtaamispaikan sulkemiseen ja tämä on taas monelle yksinäiselle henkilölle terveyttä ja hyvinvointia heikentävä asia.
Ja lopuksi nostan esille kirjauksen mielen hyvinvoinnin edistämisestä. Erilaiset mielenterveyden häiriöt aiheuttavat tällä hetkellä Suomessa eniten sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä ja trendi on kasvava erityisesti nuorten aikuisten kohdalla. Sitran uuden tutkimustuloksen mukaan nuorten tulevaisuudenusko on heikentynyt ja myös tämä näkyy psyykkisenä oireiluna. Toivon, että otamme mielen hyvinvoinnin edistämisen yhteiseksi asiaksi. Jokainen voi tehdä asian eteen tekoja esimerkiksi pitämällä huolta itsestä ja välittämällä kaverista, mutta myös kaupungin toiminnassa ja päätöksissä asia on tärkeä nostaa esille.
Erityisesti iloitsen talousarviossa olevasta kirjauksesta: Edistetään joensuulaisten hyvinvointia kulttuurin keinoin. Kulttuurin ja taiteen vaikuttavuudesta hyvinvointiin – myös mielen hyvinvointiin – on niin runsaasti tutkimusnäyttöä. Peräänkuulutan muutenkin tutkimusnäyttöön perustuvan päätöksenteon vahvistamista.
Taloustilanteeseen vaikuttaa myös se, että työllisyystilanne on edelleen heikkenemään päin.
Suomessa ei kansalaisten perustuslaillinen oikeus työhön toteudu ja siksi uudenlaisia tapoja auttaa ihmisiä työhön tarvitaan. Esimerkiksi yhteiskunnalliset yritykset ovat uudenlainen toimintatapa ja kenties saamme luotua tästä oman Pohjois-Karjalan mallin. Tarvitsemme myös uudenlaista asennoitumista; edelleen työttömiä syyllistetään työttömyydestä, vaikka meidän pitäisi miettiä, miten jokaiselle löytyy sopivaa työtä.
Meillä on suuria haasteita erityisesti pitkään työttömänä olleiden työllistymisessä, sillä järjestöjen mahdollisuudet työllistää on viety lähes kokonaan. Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta työllistyä avoimille työmarkkinoille ja heillekin kuuluu mielekäs rooli yhteiskunnassa.
