Joensuussa edistetään asukasosallisuutta
Kirjoitin Arja Holopaisen kanssa osallisuuden edistämisestä Joensuussa
Asukasosallisuus tarkoittaa asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa elinympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä palveluiden kehittämiseen.
Joensuussa asukasosallisuutta on kehitetty monin tavoin. Esimerkiksi osallistavaa budjetointia on toteutettu vuodesta 2022 alkaen. Osallistavassa budjetoinnissa asukkaat ovat päättämässä, miten kunnan verovaroja käytetään. Kokeiluvuosien jälkeen käyttöön on vakiintunut ”Joensuun malli”, jossa asukkaat ovat suunnittelemassa ja päättämässä talousarvioon kirjattujen kohteiden määrärahojen käytöstä. Osa kohteista voi toistua talousarviossa säännöllisesti ja osa voi olla kertaluonteisia kohteita.
Muita esimerkkejä asukasosallisuudesta ja lähidemokratiasta ovat kaupungin järjestämät kaupunginosakierrokset, pitäjäkatselmukset ja asukasillat. Niissä asukkaat ja kaupungin johto kohtaavat eri asuinalueilla. Syksystä 2026 alkaen myös Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunnan jäsenet osallistuvat näihin tapaamisiin. Lisäksi kaupunki myöntää yhdistyksille rahoitusta muun muassa asukasosallisuuden avustuksina ja pientapahtumatukina. Kuntalaisilta kysytään palautetta digitaalisina kyselyinä ja lakisääteisinä kuulemistilaisuuksina. Kansalaisilla on lisäksi oikeus tehdä kuntalaisaloitteita esimerkiksi kunnan palveluita koskien.
Lakisääteisistä vaikuttamistoimielimistä mainittakoon nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvosto. Lastenparlamentti kokoontuu suuriin yhteisistuntoihin joka toinen vuosi ja väliaikoina sen vaikuttamistyö jatkuu koulujen oppilaskunnissa.
Uutena osallisuutta edistävänä toimintamuotona on kehitetty yhteissuunnittelua, jossa palvelujen käyttäjät, asukkaat, asiantuntijat ja päättäjät suunnittelevat palveluita tai ympäristöä tasavertaisina kumppaneina. Tavoitteena on eri osapuolten hyväksymä päätös suunnittelun kohteena olevasta asiasta. Yhteissuunnitteluprosessi edellyttää osallistujilta erilaista asennetta ja taitoa kuin perinteinen palautejärjestelmä, sillä painopiste siirtyy pelkästä toiveiden esittämisestä yhteisten ratkaisujen etsimiseen.
Viime syksynä yhteissuunnittelua testattiin yhteisötalo Sataman uusien tilojen löytämiseksi rakennuksen laajan peruskorjaustarpeen takia. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen ohjaama prosessi käynnistyi lähtötilanteen kartoituksella, jonka aikana tunnistettiin ja haastateltiin keskeiset toimijat sekä järjestettiin heille yhteisiä suunnittelutyöpajoja. Työpajojen tuloksena tuotettiin Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunnalle esitys, miten Joensuun kaupungin tuottamaa kohtaamispaikkatoimintaa tulisi jatkossa järjestää. Lopputuloksena oli, että lautakunnan päätöksellä Satama siirtyy Koivupihan alakertaan toukokuussa 2026.
Yhteissuunnitteluprosessi osoittautui antoisaksi, mutta myös vaativammaksi kuin perinteiseen palautejärjestelmään perustuva toiminnan suunnittelu. Prosessiin osallistujilta vaadittiin sitoutumista ja aikaa osallistua yhdessä työskentelyyn. Osallistujilla tuli olla valmiutta ajatella asioita koko yhteisön ja asuinalueen kannalta, jotta lopputulos palvelee mahdollisimman monipuolisesti erilaisia ihmisiä. Vaativuudestaan huolimatta ajattelemme, että yhteissuunnittelua kannattaa jatkossakin kehittää, koska se tukee asukkaiden aitoa osallisuutta.
Merja Mäkisalo-Ropponen, Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunnan pj.
Arja Holopainen, Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunnan vpj.
