Puheeni Mielen hyvinvointia kaikille – kampanjan avajaisissa Joensuun torilla 26.4.2025
Hyvät kuulijat
Suomessa mielenterveyden häiriöt ja erilaiset riippuvuussairaudet ovat toiseksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan Pohjois-Karjalassa mielenterveyteen liittyvä sairastavuusindeksi on huomattavasti korkeampi kuin maan keskiarvo.
Olemme tänään tärkeän asian äärellä, sillä mielenterveyden haasteet ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti asia, jolle on syytä tehdä jotain – ja onneksi asiaan voidaan myös vaikuttaa. Hyvinvointialue ei kuitenkaan tähän yksin pysty. Nyt tarvitaan koko maakunta edistämään positiivista mielenterveyttä. Mielen hyvinvoinnin edistäminen on koko maakunnan yhteinen asia!
Kampanjassa korostuu kaksi tärkeää asiaa:
Ensinnäkin itsestä välittäminen. Jos en pidä itsestäni hyvää huolta, ei minulle jää pidemmän päälle voimavaroja välittää myöskään toisten hyvinvoinnista. Meidän tulisikin oppia paremmin kuuntelemaan niitä kehon ja mielen hälytysmerkkejä, jotka kertovat, että nyt on aika hidastaa ja miettiä omaa oloaan. Valitettavasti tässä hektisessä ajassa hälytyskello on helppo sammuttaa. Silloin se lopettaa viestien lähettämisen ja esimerkiksi uupuminen voi mennä pitkällekin ennen kuin kukaan sen huomaa.
Kannattaa kuunnella kehon ja mielen viestejä ja tarvittaessa hakea apua. Sitä on kyllä saatavilla ja siitäkin haluamme tässä kampanjassa muistuttaa. Tärkeintä on, ettei jää yksin murehtimaan. Kannattaa muistaa tuttu sanonta: Yksin murehtien ongelmat kaksinkertaistuvat ja toisen kanssa jakaen ne puolittuvat.
Hyvät ystävät
Toinen tärkeä viestimme on, että vaikutamme päivittäin toinen toistemme elämään – halusimme tai emme – tiedostimme sen tai emme!
Hyvä sana, rohkaisu, halaus, oven avaaminen, hymy, tervehtiminen ja muu arjessa huomioiminen voivat pelastaa toisen henkilön päivän ja tuoda hyvää mieltä – vaikka emme siitä palautetta saisikaan.
Toisaalta rumasti sanominen, ilkeily, syrjään jättäminen ja muut tämän kaltaiset asiat, voivat pilata toisen mielialan pitkäksi aikaa.
Olemme siis vastuussa siitä mitä sanomme tai someen kirjoitamme. Meillä on sananvapauden lisäksi myös sananvastuu.
Hyvät kuulijat
Tärkeitä sanoja mielen hyvinvoinnin kannalta ovat ’kiitos’ ja ’anteeksi’. Joskus huomaamatta ja epähuomiossakin saatamme loukata toista ja silloin anteeksipyytäminen on tärkeä taito.
Itse korostan erityisesti kiitoksen ja myönteisen palautteen voimaa. Itse opin tämän pitkä aika sitten Pohjanmaalla työyhteisövalmennusta pitäessäni. Puhuimme siitä, miksi niin helposti katsomme maailmaa tummien silmälasien kautta, huomioiden vain epäkohtia ja virheitä ja miten tällainen asennoituminen vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin. Keskustelun aikana eräs työyhteisön jäsen totesi, että onhan Pohjanmaalla sanonta, joka tuo esille kiitoksen tärkeyden. Pohjanmaalla sanotaan: ”Ihminen on kehuvetoinen”. Mielestäni erittäin hyvin sanottu! Sanonta tarkoittaa sitä, että jos ihminen itse tietää tehneensä asian hyvin ja työkaveri antaa asiasta positiivista palautetta, se tuntuu hyvältä. Kun tuntuu hyvältä, on kiva tehdä työtä ja silloin saa myös hyviä tuloksia aikaan. Myönteinen palaute pitäisikin olla osa työyhteisöjen arkea.
Toinen puoli asiasta on se, osaammeko ottaa myönteisen palautteen vastaan. Kiitos tulee ymmärtää lahjana ja oikea tapa suhtautua siihen, on ottaa se vastaan, eikä mitätöidä sitä. Jos positiivista palautetta vähätellään, tulee sen antaja torjutuksi ja se tuntuu pahalta. Usein näin toistuessaan, kiitoksen antaminen todennäköisesti loppuu.
Hyvät ystävät
Tässä oli vain muutama esimerkki siitä, miten mielen hyvinvointia voidaan osana arkea edistää. Tärkeää on siis itsestä ja toisista välittäminen. Tässä kampanjassa toivomme työyhteisöissä, kouluissa järjestöissä ja muissakin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa mietittävän niitä arjen hyvinvointia edistäviä asioita, joita jokainen voi tehdä.
Laitetaan hyvä kiertämään ja tehdään todeksi slogan: Ilo elää Pohjois-Karjalassa!
