Oikein hyvää Lapsen oikeuksien viikkoa!
21.11.2024 oli perinteinen Pohjois-Karjalan perhekeskusseminaari Lapsen oikeuksien viikolla. Minulla oli jo ”perinteisesti” aloituspuheenvuoro. Viikon teema oli tänä vuonna: Oikeus oppia!
Tämän vuoden teemana on oikeus oppia. Suomessa asia on toki kirjattu lainsäädäntöön, mutta meidän aikuisten olisi syytä pohtia, riittääkö lainsäädäntö asian turvaamiseen? Miten me aikuiset voisimme tukea lapsen oppimista ja edistää oppimisen iloa?
Lapsihan oppii aina, mutta miten tuemme oikeanlaista ja tavoitteiden mukaista oppimista?
Liian monet lapset ja nuoret ovat oppinet, etteivät he ole riittävän hyviä sellaisena kuin ovat tai ettei heillä ole samanlaisia pärjäämisen mahdollisuuksia kuin muilla. Tämän oppimisen kuvasi minulle eräs alakoulun rehtori kertomalla, että hyvin varhain osa lapsista on oppinut, ettei heillä ole samoja pärjäämisen mahdollisuuksia kuin luokkatovereilla. Eriytyminen näkyy selvästi jo alakoulussa. Osa lapsista pääsee vuosittain ulkomaille lomalla, osa lapsista viettää kaikki lomansa kotona. Osa saa jatkuvasti muotivaatteita ja viikkorahaa, osa ei pääse koskaan kavereiden kanssa maksullisiin harrastuksiin tai saa uusia vaatteita. Tämän kaltainen oppiminen kaventaa huomattavasti lapsen ja nuoren tulevaisuuden vaihtoehtojen näkemistä ja uskoa omaiin mahdollisuuksiin.
Meillä on myös paljon ns. nuoria hoivaajia, jotka jo lapsuudessa kantavat sellaista vastuuta esimerkiksi jostain perheenjäsenestään, joka ei heille kuuluisi. Liian usein nämä lapset ja nuoret ovat niitä hiljaisia syrjään vetäytyviä lapsia, eivätkä he tuo perheen tilannetta aikuisten tietoon. Onneksi nuorista hoivaajista on ryhdytty puhumaan enemmän ja heitä tunnistetaan paremmin ja heille on omia tukimuotoja. Joensuunseudun omaishoitajien Alisa hanke (nykyisin pysyvää toimintaa) on tehnyt loistavaa työtä asian tietoisuuden lisäämiseksi ja työkalujen rakentamiseksi.
Myönteisen oppimisen mahdollistamiseksi aikuisten tehtävä on nähdä jokaisen lapsen potentiaali ja kuten edellä mainitsemani alakoulun rehtori totesi, nähdä jokaisessa lapsessa avautuva kukka ja muokata sellaista maaperää, että kukka pääsee kunnolla avautumaan ja kukoistamaan.
Oppiminen ei ole mahdollista, elleivät perusasiat ole kunnossa. Lapsi tarvitsee oppiakseen ja kehittyäkseen ravintoa, unta, liikuntaa, leikkiä sekä sosiaalisia suhteita ja aitoa välittämistä. Aikuisten tehtävä on varmistaa, että nämä asiat ovat kunnossa. Oppimista tapahtuu koko ajan arjessa, perheessä, kaveripiirissä, netissä jne. Koulun tärkeä ja erityinen tehtävä on opettaa oppimaan ja taata jokaiselle oppimisen rauha ja otolliset olosuhteet sekä riittävä ja yksilöllinen apua ja tuki oman potentiaalin löytämiseen.
Myönteinen oppiminen ei ole mahdollista, jos perheessä olevan haasteellisen elämäntilanteen (esimerkiksi erilaisten vaikeuksien kasautumisen takia) perusasioiden toteutuminen ontuu. Siksi perheen auttaminen ja tukeminen ovat myös oppimisen tukemista. Toisaalta aidon välittämisen ja oman itsenään arvostetuksi tulemisen kokemiseen tarvitaan kaikkia aikuisia. Jokaisessa lapsessa oleva ainutlaatuinen kukka saadaan kukoistamaan vain uskomalla ja näkemällä tämä ainutlaatuisuus myös nupullaan olevassa kukassa.
Kun kertasin edellisten vuosien lapsen oikeuksien viikon teemoja, ne olivat kaikki perustaa tämän vuoden teemalle eli oikeudelle oppia. Vuodesta 2019 teemat ovat olleet seuraavat:
Lapsen oikeus olla oma itsensä
Oikeus tulevaisuuteen eli oikeus uskoa, että tulevaisuus on hyvä
Oikeus hyvään kohteluun
Oikeus turvallisuuteen
Oikeus hyvinvointiin
Oikeus oppia edellyttää noiden aiempina vuosina korostettujen oikeuksien toteutumista.
Oppiminen on paitsi lapsen oikeus, niin se on myös koko yhteiskuntamme kohtalon kysymys. Lasten ja nuorten ikäluokkien vähenemisen haasteet yhteiskunnalle edellyttävät, ettemme kadota yhtään lapsissamme ja nuorissamme olevaa potentiaalia.
Te lasten ja nuorten parissa toimivat, olette erityisiä tulevaisuuden tekijöitä. Rakennatte tulevaisuutta jokaisessa kohtaamisessa ja silloin olisi tärkeä muistaa, että juuri tästä lapsesta voi tulla mitä tahansa. Tällä tarkoitan, että jokaisesta voi tulla kaunis oman näköisensä kukka. Uskotaan siihen ja nähdään hyvä ensimmäisenä.
Olen tällä hetkellä Espanjassa ja täällä olevassa Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa on monena vuonna vietetty Lapsen oikeuksien viikolla hyvän sanomisen/puhumisen viikkoa. Sellainen teema saisi mielestäni olla jokaisen viikon ja päivän perussävy sekä lapsen että perheen kohtaamisessa, mutta myös meidän aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa. Lapset oppivat myös meitä aikuisia seuratessaan.
Tässä lopuksi haluan kiittää teitä kaikkia tulevaisuuden rakentajia yhdestä maailman arvokkaimmasta työstä, mitä juuri te teette; Seuraavan sukupolven kasvattamisesta. Muistakaa olla ylpeitä omasta työstänne ja tehdä sitä yhdessä venettä samaan suuntaan soutaen. Oman työn arvostaminen on samalla lasten ja nuorten arvostamista.
