Sosiaali- ja terveyspalvelut – kuluerä vai investointi?
Mielipidekirjoitukseni Sanomalehti Karjalaisessa 9.11.2024
Sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan nähdä joko kulueränä tai tulevaisuusinvestointina. Orpon hallituksen viestit ovat ensimmäisen näkökulman mukaisia. Hyvinvointialueiden kustannukset on saatava kuriin keinolla millä hyvänsä. Tähän näkökulmaan kuuluu myös ajattelu, ettei Suomella ole varaa näin hyviin julkisiin palveluihin ja erityisesti sosiaaliturvaa on syytä karsia, sillä se passivoi ihmisiä.
Pelkään ja ennakoin, että hallituksen politiikka tulee aiheuttamaan yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä kohonneita kustannuksia. Nyt tehtäviä säästöjä ja leikkauksia maksetaan muutaman vuoden kuluttua myös terveyden ja hyvinvoinnin entistä suurempana eriarvoistumisena, mikä koettelee myös kansakunnan yhtenäisyyttä. Hallituksen ääneen ilmaistuna tavoitteena on vähentää hyvinvointialueiden menoja ja huomio on kiinnitetty välittömään kulurakenteeseen ja lyhyen aikavälin vaikutuksiin.
Säästäminen ennaltaehkäisystä, terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisestä, oikea-aikaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta on tutkimustiedon perusteella järjenvastaista. Tähän kuitenkin ajaudutaan, jos hallitus pitää kiinni päätöksestään, jonka mukaan hyvinvointialueiden on tasapainotettava taloutensa vuoden 2026 loppuun mennessä.
Investointiajattelussa tavoitteena on sairauksien ja sosiaalisten ongelmien väheneminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Tässä ajattelussa huomio kiinnittyy toiminnan vaikuttavuuteen pitkällä aikavälillä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla mahdollistetaan esimerkiksi toimintakyvyn ylläpitäminen, pidennetään terveitä elinvuosia sekä kasvatetaan ihmisten kykyä osallistua yhteiskuntaan ja palata esimerkiksi työttömyyden tai sairauden jälkeen työmarkkinoille.
Kustannusten hallintaan saaminen on mahdollista, jos toimintaa uudistetaan vaikuttavuustietoon perustuen. Tämä järkevä uudistaminen on kuitenkin mahdotonta kahdessa vuodessa. Orpon hallituksen päätökset nopeasta aikataulusta uhkaavat rikkoa kaiken sen hyvän kehityksen, mitä esimerkiksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on saatua aikaan. Hyvinvointialueen talousarvioita laadittaessa meidän päättäjien oikeus ja velvollisuus on saada tietoomme säästöesitysten tutkimusnäyttöön perustuvat ennakkovaikutusten arvioinnit ja riskianalyysit. Näissä arvioinneissa on oltava mukana henkilöstövaikutukset ja palvelujen saatavuuteen liittyvät arvioinnit.
Merja Mäkisalo-Ropponen
P-K:n hyvinvointialueen valtuuston pj.
