Arjen kuntoutus kunniaan ikäihmisten palveluissa
Syyskuun blogini käsittelee ikäihmisten arjen kuntoutusta ja perhehoitoa
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella ikääntyneiden palveluissa korostetaan erityisesti arjen kuntoutusta eli kaikkea sitä, mitä arjessa tapahtuu ja miten yhdessä ollaan. Tärkeää on, että hoitotyöntekijät osaavat tukea jokaisessa olevia voimavaroja. Tämän kaltainen toimintatapa tulee olla hoitotyön ydintä kaikissa ikäihmisten palveluissa.
Voimavaroja kinestetiikasta
Jos ikäihminen tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa, niin silloin arjen kuntoutuksen lähtökohdaksi soveltuu kinestetiikka. Kinestetiikka on voimavaralähtöinen toimintamalli, joka perustuu ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtämiseen,vaikuttavaan koskettamiseen sekä ihmisen kunnioittavaan kohtaamiseen.
Kinestetiikan avulla tuetaan ihmisen perustoimintojen suorittamista siten, että tämä kokee toimintansa mielekkäänä ja kykenee osallistumaan aktiivisesti elämäänsä huolimatta sairaudestaan tai vammaisuudestaan.
Kinestetiikassa korostetaan, ettei ketään saa pitää passiivisena auttamisen kohteena.
Jokaisessa ihmisessä – kaikissa elämäntilanteissa – on voimavarjoja, joita tulee hyödyntää. Liian usein perinteisessä ikäihmisten auttamisessa näitä voimavaroja ei tunnisteta ja väärällä tavalla auttamalla passivoidaan ihmistä. Silloin riistetään tärkeä osa ihmisyyttä.
Omannäköistä elämää
Arjen kuntoutus on kuitenkin muutakin. Sen lähtökohtana on yksilöllisen elämäntarinan kunnioittaminen ja arvostaminen.
Ihmisen elämä ei ala siitä, kun hän tulee palvelujen piiriin tai kun hän tarvitsee apua ja tukea arjessa.
Hänen tulee voida jatkaa täällä oman elämäntarinansa näköistä elämää ja toisaalta hänelle tulee suoda mahdollisuuksia saada myös uudenlaisia kokemuksia ja elämyksiä.
Esimerkiksi kulttuuri ja taide eri muodoissaan voi tuoda monenlaista uutta elämään. Kulttuurin ja taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on runsaasti tutkimusnäyttöä. Kulttuuri kuuluu kaikille ja laki kunnan kulttuuritoimesta velvoittaa kuntaa järjestämään kulttuuripalveluita kaikille kuntalaisille asuinpaikasta riippumatta. Ikäihmisten palveluissa kunnan, hyvinvointialueen ja järjestöjen on päästävä tässä asiassa yhdessä tekemiseen.
Ikäihmisten perhehoito arjen kuntoutusta parhaimmillaan
Perhehoidossa voi tapahtua ”ihmeitä”. Esimerkiksi huonosti liikkuva ja lähes puhumaton muistisairas on piristynyt perhehoidossa ulkona liikkuvaksi ja aktiiviseksi perheen jäseneksi. Kokonaisvaltaista toimintakykyä on perhehoidossa mahdollista tukea osana arjen elämää ja monia kadoksissa olevia taitoja löytyy yhdessä tehden.
Perhehoito on usein paras lääke ruokahaluttomuuteen, unettomuuteen, toimintakyvyn heikkenemiseen sekä muistisairaan henkilön haasteellisen käyttäytymiseen.Perhehoidon peruskivenä on ihmisen tunteminen ja kohtaaminen persoonallisena ihmisenä, perheen jäsenenä, ei esimerkiksi potilaana.
Perusta kaikelle on eläminen yhdessä. Koti toimintaympäristönä tuo perheen ja kotiympäristön kuntouttavat elementit luontevasti arkeen ja yhdessä tekemiseen.
Kotoa tutut arjen asiat ovat siltoja elämän jatkuvuuteen ja ne tuovat päivään mielekästä sisältöä. Esimerkiksi kotiaskareet ja pihan, puutarhan tai eläinten hoito, ulkoilu tai harrastukset voivat jatkua omien voimavarojen, tahdon ja aiemman elämäntavan mukaisesti.
Kävin elokuussa vierailulla kahdessa erilaisessa perhehoitokodissa; Ilomantsissa Mustikkamäellä ja Lieksassa Ruunaan Metsäkodilla. Mustikkamäen perhehoitokodin isäntä ja emäntä Anita ja Juha Timonen korostavat sitä, että perhehoitokodissa jokainen saa jatkaa oman näköistä elämäänsä ja jokainen osallistuu omien voimavarojensa ja halujensa mukaan arjen askareisiin. Tapaamani ikäihmiset olivat erittäin tyytyväisiä elämäänsä Mustikkamäellä.
Ruunaan Metsäkodilla asuu Annu ja Jukka Justanderin sekä heidän neljän lapsensa kanssa vain miehiä. Siellä tehdäänkin lähinnä miesten hommia kuten ajetaan traktorilla, tehdään puusavottaa ja jos ei muuta niin neuvotaan talon isäntää ja emäntää. Naisten hommiin ei kuulemma osallistuta. Myös vaikeista asioita puhutaan yhdessä. Vierailuni aikana tuvassa raikui nauru ja huumori kukki.
Kiertävä perhehoitaja tuo elämäniloa ja auttaa löytämään voimavaroja
Kiertävä perhehoitaja työskentelee ikäihmisten kotona. Hän ei ole hoitaja eikä tee esimerkiksi kotihoidon tehtäviä. Hän on kuitenkin käynyt perhehoidon valmennuksen.
Kiertävä perhehoitaja toteuttaa arjen kuntoutusta konkreettisesti yhdessä ikäihmisen kanssa ja hänellä on aikaa sellaiseen toimintaan, mihin kotihoidon henkilöstöllä ei ole mahdollisuutta. Kiertäviä perhehoitajia voidaan käyttää myös omaisten vapaapäivien järjestämiseen.
Keskustelin Tohmajärvellä toimivan perhehoitaja Elina Martiskinin kanssa. Hän käy seitsemän eri ikäihmisen luona. Elina kertoi, että asiakkaat saattavat ensin ihmeissään kysellä, että mitä voidaan yhdessä tehdä ja eikö sinulla ole kiire? Myös jaksamattomuuteen saatetaan aluksi vedota. Vähitellen löytyy jokaisen kanssa ne arjen asiat, joita ihminen haluaa vielä tehdä, mutta jotka eivät yksin onnistu. Moni pitää ulkoilusta, kyläilystä ja tavallisten kotitöiden tekemisestä.
Eräs asiakas kysyi, voidaanko korttiakin pelata, kun hän ei ole moneen vuoteen pelannut. Kortin peluu sujui mallikkaasti.
Perhehoitaja voi toteuttaa myös toiveita ja unelmia. Esimerkiksi saunaan pääseminen ensimmäisen kerran lähes vuoteen, oli eräälle ikäihmiselle unelmien täyttymys.
Elina toivoi, että kiertäviä perhehoitajia saataisiin lisää, sillä tarve on suuri. Erityisesti miehiä kaivataan tähän työhön. Lopuksi Elina kiitteli omais- ja perhehoitokeskus Onnelin kanssa tehtävää yhteistyötä.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on yksi ikäihmisten perhehoidon pioneereja. Erittäin onnistunut rakenne hyvinvointialueellamme on omais- ja perhehoitokeskus Onneli, joka koordinoi perhehoidon kokonaisuutta. Onnelin avulla on perhehoitoa kehitetty ja edelleen kehitetään systemaattisesti. Onnelissa on tehty alusta alkaen tiivistä yhteistyötä Perhehoitoliiton kanssa, josta saadaan monenlaista tietoa ja tukea toiminnan kehittämiseen.
