Muistimessu Rantakylän kirkossa 17.9.2023. Tästä alkaa tämän vuoden muistiviikko
Muistiviikko käynnistyy tänään ja mikä sen parempi aloitus muistiviikolle kuin tulla muistimessuun ja sen jälkeen kirkkokahveille. Muistiviikon teemana on toista kertaa peräkkäin Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa. Tämän vuoden muistiviikon erityisenä näkökulmana on muistiystävällinen kohtaaminen. Muistiystävällistä yhteiskuntaa rakennetaan yhteiskunnan jokaisella tasolla aina päättäjistä ihan jokaiseen kansalaiseen. Meistä jokainen on muistiystävällisen yhteiskunnan rakentaja. Sitä rakennetaan tekojen kautta ja jokainen meistä voi myös tehdä näitä tekoja. Esimerkiksi voin tarjota vapaahetken omaishoitajille tarjoutumalla ”kotimieheksi” vaikka omaishoitajan kampaajalla tai kaupassa käymisen ajaksi. Voin pyytää naapurissa yksin asuvan muistisairaan lenkille, kauppaan, konserttiin tai kirkkoon. Voin lähettää postikortin ilahduttamaan arkea. Tai voin liittyä muistiyhdistykseen ja ryhtyä vapaaehtoiseksi. Jokaiselle vapaaehtoiselle löytyy varmasti mieleistä ja mielekästä tekemistä. Meillä täällä Pohjois-Karjalassa on Pohjois-Karjalan Muisti. Sinne voi ottaa yhteyttä täysin kynnyksettömästi!
Myös muistiystävällisen kielen – ns. selkokielen – käytön opettelu on muistiystävällinen teko. Selkokieli on kieltä, jossa käytetään helppoja sanoja ja rakenteita, ja jota on näin helpompi ymmärtää. Selkokielestä hyötyy muutkin ihmisryhmät kuin muistisairaat, kuten esimerkiksi monet vammaisryhmät ja maahanmuuttajat. Suomessa arvioidaan olevan jopa puoli miljoonaa ihmistä, joita selkokielen käyttö auttaisi arjessa. Katriinan saarna oli mielestäni oikein selkokielinen.
Muistiviikon aikana Muistiliitto haluaa korostaa erityisesti yhtä tärkeää muistiystävällistä tekoa, jota jokainen voi olla toteuttamassa. Voimme olla vähentämässä muistisairauksiin liittyvää kielteistä leimaa eli stigmaa. Selvitysten mukaan muistisairauksiin liittyvät kielteiset asenteen edelleen estävät ihmisiä hakemasta tietoa, tukea ja hoitoa. Kuka tahansa voi sairastua muistisairauteen ja mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus todetaan, sen tehokkaammin voidaan hoidolla ja kuntoutuksella hidastuttaa sairauden etenemistä ja parantaa elämänlaatua. Muistisairaudet eivät ole toivottomia sairauksia. Jos sinua askarruttaa omaan tai läheisesi muistiin liittyvät asiat, kannattaa ottaa yhteyttä muistihoitajiin, joiden yhteystiedot löytyvät Hyvinvointialueen eli Siun soten sivuilta. Jos googlettaa esimerkiksi Muistihoitajat Siun sotessa, niin sieltä löytyvät yhteystiedot.
Joidenkin meidän elämäntarinaan kuuluu muistisairaus – tai muistisairaan läheisenä oleminen – eikä se tee tarinasta vähemmän arvokasta. Muistisairaudessa ei ole mitään hävettävää ja häpeän leiman poistaminen on tärkeää, jos haluamme edistää muistiystävällisen yhteiskunnan rakentamista. Muistisairas voi elää hyvää ja onnellista elämää, kun hän saa elää muistiystävällisessä ympäristössä ja välittävien ihmisten läheisyydessä. Samasta asiasta puhuttiin myös päivän lukukappaleessa.
Kukaan meistä ei halua jäädä yksin. Ihminen tarvitsee toista ihmistä. Kun muistisairaus etenee, sanojen merkitys vuorovaikutuksessa vähenee ja sanattoman viestinnän merkitys kasvaa. Muistisairas aistii herkästi kosketusta, äänensävyjä, kohtaamisen levollisuutta tai kiireen tuntua, myönteisyyttä tai kielteisyyttä. Aina ei tarvita sanoja – läheisyys riittää. Silmiin katsominen, lempeä äänensävy ja kosketus ovat usein jo avain aitoon kohtaamiseen. Laulaminen ja valokuvien katsominen on mukavaa yhdessä oloa. Myös yhdessä ulkoilu ja sisälläkin liikkuminen tekee usein vuorovaikutuksesta luontevaa. Yksin jääminen, tarpeettomuuden ja hylätyksi tulemisen tunteet ahdistavat useimpia meistä – niin myös muistisairasta. Hyvä ja turvallinen kohtaaminen syntyy välittämisen tunteesta, omana itsenään arvostetuksi tulemisen kokemuksesta ja yhdenvertaisuudesta. Kaikkein tärkein asia kaikessa vuorovaikutuksessa on: Kohtaa toinen omana itsenäsi ja kunnioita ja arvosta toista sellaisena ihmisenä kuin hän on. Mitä paremmin ymmärtää muistisairauksien oireita ja sen vaikutuksia elämään, sitä helpompaa on myös kohtaaminen ja vuorovaikutus. Ensisijaisesti ihminen kohdataan kuitenkin ihmisenä – ja erityisesti aikuisena ihmisenä – oli hänellä muistisairaus tai ei. Kukaan meistä ei ole diagnoosi – kaikki olemme persoonallisia ihmisiä syntymästä kuolemaan. Lopuksi on hyvä muistaa, että kaikilla meillä on hyviä ja huonoja päiviä. Huonona päivänä asiat eivät suju ja helpommin suututtaa. Seuraavana päivänä tilanne voi olla jo toinen.
Jos haluaa oppia lisää muistisairaan henkilön kohtaamisesta, voit kysyä Muistiyhdistykseltä, milloin siellä järjestetään seuraavan kerran muistikummituokio. Tunnin kestävän tuokion aikana opitaan enemmän tästä tämän päivän tärkeästä kansalaistaidosta eli kuinka muistisairas ihminen kohdataan arvokkaasti ja lämpimästi. Nämä tuokiot sopivat kaikille.
Toivotan kaikille hyvää Muistiviikkoa! Pidetään huoli itsestä ja toisista!
