Puheeni uuden päihdelääketieteen yksikön eli Kompassin avajaisissa Pohjois- Karjalan hyvinvointialueella, 14.9.2023
Hyvät ystävät!
On hienoa olla tämän uuden Päihdelääketieteen yksikön eli Kompassin avajaisissa. Päihdehoidon puutteiden korjaaminen on itselleni ollut vuosikausia tärkeä asia ja esimerkiksi eduskunnassa ollessani tein useita kirjallisia kysymyksiä ja toimenpidealoitteita lainsäädännön korjaamiseksi. Lainsäädännön kehittämistäkin tarvitaan, mutta pelkästään lainsäädäntö ei paranna päihdehoidon tilannetta. Olenkin erittäin iloinen, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on ottanut myös päihdepalveluiden sisällöllisen parantamisen tavoitteekseen. Toki uudet esteettiset ja esteettömät tilat ovat myös osa hyvää hoitoa. Uskon nyt perustettavan yksikön ja uusien toimintatapojen korjaavan monia puutteita palveluissamme. Osaavat ammattilaiset ovat kuitenkin kaikkein tärkein toiminnan laatuun ja vaikuttavuuteen vaikuttava tekijä. Tässä omassa puheenvuorossani pohdin lyhyesti päihdehoidon tilannetta maassamme.
”Päihderiippuvuus” on sairaus, jossa pääpäihde voi alkoholin lisäksi olla huumeet, päihdyttävät lääkkeet tai näiden yhdistelmä eli sekakäyttö. Sairauteen liittyvän stigman vähentämiseksi on tärkeää puhua päihdehoidosta ja päihderiippuvuudesta sairautena. Kukaan ei päätä tulla päihderiippuvaiseksi eikä kyseessä ole aina ns. ”vapaa valinta”. Toki jokainen päättää itse, ottaako ensimmäisen annoksen päihdettä vai ei, mutta esimerkiksi perinnöllinen alttius vaikuttaa merkittävästi riippuvuuden kehittymiseen eikä päihderiippuvuuteen sairastuminen vaadi välttämättä pitkäaikaista tai runsasta päihteiden käyttöä. Keskustelukulttuurin ja asenteiden muutosta tarvitaan, että hoitoa ja kuntoutusta voidaan kehittää yhdenvertaisesti muiden sairauksien hoidon ja kuntoutuksen kanssa. Kyseessä on sairaus, jota tulee hoitaa asianmukaisesti.
Suomen päihdehoidon malli on ollut vuosikausia monelta osin toimimaton. Päihdepalveluiden puutteet ovat olleet jo pitkään tiedossa. Palveluiden piiriin pääseminen on ollut vaikeaa ja vaihtelee alueittain. Monet eivät saa tarvitsemiaan palveluita tarpeeksi ajoissa tai hoitoajat ovat liian lyhyitä. Samaan aikaan, kun päihdepalvelujen kustannuksia on karsittu kautta linjan, olemassa olevat resurssitkaan eivät ole kohdentuneet järkevästi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että samaan aikaan, kun avo- ja laitoshoitoon sekä kuntoutukseen lähetettävien päihderiippuvaisten määrä supistuu, erikoissairaanhoidon ja tukiasumisen kustannukset kasvavat.
Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja hoito riippuvuuden alkuvaiheessa on usein järjestetty huonosti ja hoitovaihtoehdot ovat supistuneet. Monin paikoin on ollut tarjolla vain katkaisuhoitoa, mutta jatkohoito puuttuu. Päihdepalveluita käyttävät ovat olleet pitkään eriarvoisessa asemassa verrattuna muihin sairauksiin sairastuneisiin ja myös keskenään riippuen asuinpaikasta. Julkisella puolella esimerkiksi päihdekuntoutusta on hyvin vähän tarjolla. Oikea-aikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen panostaminen säästäisi rahaa. Jos hoitoon pääsyä joutuu odottamaan pitkiä aikoja, voi hoitomotivaatio kadota. Keskeinen kysymys on, miten varmistetaan oikea-aikainen, oikean kestoinen ja kullekin henkilölle sopiva hoito ja kuntoutus nykyistä paremmin.
Hyvät kuulijat
Päihdehoidon palveluja tarvitsevat asiakkaat ovat kaikki erilaisia ja erilaisessa elämäntilanteessa ja siksi myös hoito- ja kuntoutusvaihtoehtoja tulee olla riittävästi. Myös pitkään päihderiippuvuuden kanssa eläneillä tulee olla oikeus inhimilliseen elämään. Hoito ja kuntoutus tulee järjestää yksilöllisesti ja esimerkiksi lääkkeettömät hoitomuodot ja tarpeeksi pitkät hoito- ja kuntoutusajat ovat monelle tärkeitä. Kaikilla on oltava yhtäläiset oikeudet saada asianmukaista ja juuri heille sopivaa hoitoa. Tärkeää on myös huomioida selkeämmin läheisten oikeus apuun ja tukeen. Lisäksi on muistettava, etteivät päihdepalveluita käyttävät asiakkaat tule autetuksi pelkästään terveydenhuollon toimin. Tarvitaan runsaasti myös sosiaalipalveluita ja sosiaalista tukea. Järjestöjen ja esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen osana hoitoa tulisi olla itsestään selvää. Toivottavasti meidän hyvinvointialueella hyödynnetään eri ammattien osaamista ja myös yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa.
Palvelut on järjestettävä vaikuttavuusperusteisesti ja tutkimusnäyttöön perustuen. Ongelmana tällä hetkellä on se, että päihdehoidon palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa on paljon puutteita. Mielestäni nyt tarvittaisiin kansalliset näyttöön perustuvat standardit päihdehoidon- ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin.
Hyvät ystävät
Moni suomalainen on joutunut seuraamaan läheltä päihteiden käytön aiheuttamia inhimillisiä kärsimyksiä. Minäkin kuulun tähän suomalaisten suureen joukkoon.
Läheisen roolissa olleena koen, että liian harvoin tavoitteeksi asetetaan hoidon avulla saavutettava päihteetön elämä. Toki hoidon tavoitteen tulee lähteä ihmisestä ja hänen elämäntilanteestaan, mutta päihdepalveluissa on tärkeää, että palveluja haluava saa ne silloin, kun motivaatiota hoitoon on. Myös läheiset ja erityisesti lapset jäävät liian usein huomioimatta osana hoitoprosesseja. Meillä on paljon lasisen lapsuuden kohdanneita, joita ei ole koskaan huomioitu palveluprosesseissa. Heistä voi kasvaa ulospäin erittäin pärjääviä kansalaisia, mutta kohtaamattomat lapsuuden kokemukset jättävät aina jälkensä. Nuorissa hoivaajissa on paljon päihdeperheiden lapsia. Nuoret hoivaajat ovat niitä alaikäisiä, jotka kantavat perheessään heille ikäänsä nähden kuulumatonta vastuuta. Suomeen tulisikin saada hoitojärjestelmä, joka perustuu palveluiden laatuun, saatavuuteen ja monipuolisuuteen. Järjestelmä tulisi rakentaa myös toipumispolkuja ja päihteetöntä elämää tukevaksi. Lisäksi läheisten oikeus hoitoon tulisi selkeästi huomioida.
Ja ihan lopuksi haluan muistuttaa, että kaikkein tehokkainta ja kustannusvaikuttavinta päihdetyötä on ehkäisevä päihdetyö. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä ohjaa päihdehaittojen vähentämiseksi tehtävää työtä sekä kunnissa ja alueilla yhteistyössä järjestöjen kanssa. Jotta vaikuttava työ kunnissa onnistuisi, tulee siellä olla toimintaa koordinoiva ehkäisevän päihdetyön koordinaattori. Tehokkaasti toimiva ehkäisevä päihdetyö säästää tulevaisuuden sote-menoja. Päihdepalveluissa ei saa olla raja-aitoja, siellä on oltava yhdyspintoja ja kumppanuuksia.
Lämpimät onnittelut uudelle yksikölle. Odotan tältä toiminnalta paljon! Kompassi on toivottavasti monelle paikka, jossa voi ottaa uuden suunnan elämälle.
