Logo
  • Merja
  • Arvot
  • Kirjoitukset
  • Eduskunnassa 2011-2023
  • Kuvat
  • Saadut tunnustuspalkinnot
  • Yhteystiedot
www.sdp.fi
Copyright, 2014
12.6.2023
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kolumnit
0

Avauspuheenvuoro Tuetun työllistymisen IPS – Sijoita ja valmenna -toimintamallin päätösseminaarissa 9.6.2023

EdellinenSeuraava

Hyvät seminaariin osallistujat

Seminaariin teema on äärettömän tärkeä. Tuetun työllistymisen IPS – Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Lyhenne IPS tulee englannin kielen sanoista Individual Placement and Support. IPS-työhönvalmennuksessa etsitään työpaikka, joka vastaa asiakkaan osaamista, voimavaroja ja mielenkiinnon kohteita. Samalla vastataan työnantajien rekrytointitarpeisiin tarjoamalla osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille palkkatyösuhteeseen, joka vastaa asiakkaan voimavaroja ja mielenkiinnon kohteita. Yksi suurimmista esteistä työllistymiselle on itsetunnon heikkous. Mielenterveyden häiriöissä usko omaan itseen ja omaan osaamiseen usein heikkenee ja siksi on tärkeää, että asiakas saa työhönvalmentajan ja psykiatrisen hoitotahon yhteistyön tuloksena yksilöllistä, tilanteeseensa soveltuvaa tukea, ohjausta ja kannustusta. Tämä tuki jatkuu myös työsuhteen aikana.

Työhönvalmentaja toimii rinnalla kulkijana ja auttaa asiakasta työpaikan löytämisessä ja tukee myös työnantajaa esimerkiksi työnkuvan räätälöinnissä sekä asiakkaan että työnantajan tarpeita vastaaviksi. Yritysyhteistyö on tärkeä osa työhönvalmentajien tehtävänkuvaa.

IPS-toimintamalli on kansainvälisesti tuottanut hyviä työllistymistuloksia erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden keskuudessa. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että IPS-palvelun tuloksellisuus on kaksi- tai kolminkertainen verrokkipalveluihin nähden.

Toimintamalli perustuu tutkimusnäyttöön eli sen on todettu olevan vaikuttava tapa
edistää työllistymistä ja kuntoutumista ja siksi se on myös osa Suomen kestävän
kasvun ohjelmaa. Malli toivotaan otettavan käyttöön koko Suomessa.

IPS-toimintamallin käyttöönotto ja juurtuminen käytäntöön edellyttävät psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen sekä työllistymistä tukevien palveluiden uudenlaista, tiivistä yhteistyötä ja eri ammattien ”ristiin pölyttämistä”. Toinen toisiltaan oppiminen on oleellinen osa mallin käytännön toteutusta.

Kestävän kasvun ohjelmassa mallille on asetettu seuraavanlaisia tavoitteita:

  • Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien työmarkkinoille pääsyn, paluun ja siellä pysymisisen edistäminen.
  • Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen.
  • Ammattilaisten osaamisen lisääminen ja vahvistaminen.

Nämä tavoitteet ovat tärkeitä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Yhteiskunnassa tarvitsemme kaikkien työpanoksen ja kaikki ne toimet, joilla tätä voidaan edistää, ovat kannatettavia. Emme kuitenkaan saisi puhua osatyökykyisistä, vaan siitä, että jokaiselle löytyisi sopivaa työtä. Kukaan ei ole osa mistään ja toisaalta, jos kenet tahansa laitettaisiin hänelle vieraaseen tai epämieluisaan työhön, ei hän pystyisi täysipainoisesti työskentelemään. Itse käytän mieluummin käsitettä täsmätyökyky ja mielestäni käsite sopii hyvin tähän hankkeeseen.

Työ on tärkeää ihmisen elämänlaadun ja -merkityksellisyyden kannalta. Työ kuntouttaa ihmisistä monella tavalla eivätkä mielenterveyden häiriöt ole este työnteolle. Useimmissa työyhteisöissä on jo nyt mielenterveyden häiriöiden kanssa eläviä – ja työssään hyvin menestyviä – työntekijöitä. Mielenterveyden häiriöitä esiintyy joka toisella suomalaisella elämänsä aikana, joten kyseessä ei useinkaan ole uusi tai vieras asia, vaan se koskettaa jollain tapaa lähes kaikkia.

On kaikkien edun mukaista, että mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma murenee. Olen usein todennut, että asennevamma on kaikkein vaikein vamma. Mielenterveyden häiriöihin liittyy vielä paljon kielteisiä asenteita. Työnantajilla on mahdollisuus olla osa yhteiskunnallisesti merkittävää mielenterveyshäiriöihin liittyvää stigman vähentämistä. Moderni työnantaja haluaa olla osa yhteiskunnallista kestävää kehitystä. Nykyisin nämä yhdistetään myös brändiin ja organisaation imagoon.

Toisaalta myös työnantaja ja yritys on oppiva ja saava osapuoli. Tällä hetkellä yritykset kilpailevat työntekijöistä ja lähes kaikilla aloilla on työvoimapula. Työyhteisöjen olisi viimeistään nyt opittava monimuotoisuutta. Työyhteisöjen monimuotoisuus on voimavara, joka edistää toimintatapojen, palveluiden ja työhyvinvoinnin kehittymistä. Näin monimuotoisuudesta voi tulla yrityksen arvo, joka vaikuttaa myönteisesti työilmapiiriin ja toimii jaksamisen tukena. Työyhteisö, jossa mielenterveys on huomioitu ja jossa on toimintatapoja ja mukautusmahdollisuuksia erilaisten elämäntilanteiden varalle, on työntekijöille turvallinen. Tällainen työyhteisö huomioi ihmiset kokonaisina persoonina, ei ainoastaan työntekijöinä. Jokaisen yrityksen ja organisaation menestyksen perustana ovat osaavat ja sitoutuneet työntekijät.

Pohjois-Karjalassa toteutettu hanke on toiminut erittäin hyvin ja laadukkaasti ja siitä todistuksena on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntoutussäätiön toteuttaman laatuarvioinnin tulokset. Laatuarvioinnissa tarkasteltiin Siun soten IPS- palvelun laatua eli sitä, noudattaako palvelu tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen periaatteita.

Miten on onnistuttu?
IPS-työhönvalmennuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan 25 laatukriteerin avulla. Laatukriteeristössä tarkastellaan palvelun henkilöstöä, palvelun järjestämistä ja palvelun sisältöä. Nyt toteutetun arvioinnin perusteella voidaan todeta, että IPS-toimintamalli toteutuu Pohjois-Karjalan alueella erittäin hyvin laatukriteerien mukaisesti ja kaikki toimijat ovat tyytyväisiä toimintaan.

Nyt hanke on loppusuoralla ja on tärkeää varmistaa, että hankkeen aikana rakennetut vaikuttavat toiminnat jäävät elämään organisaatioissa. Liian usein käy niin, että hankkeen loppuessa toiminta loppuu ja hyvät käytännöt unohtuvat. Nyt ei saa käydä niin, sillä tämän hankkeen avulla olemme löytäneet ratkaisuja moneen mielenterveysasiakkaan työllistymiseen liittyvään kriittiseen kohtaan. Toki laatuarvioissa nousi edelleen kehitettäviä asioita ja niihin tulee jatkossa puuttua.

Kiitos kaikille hankkeessa mukana olleille. Hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajana puhun paljon vaikuttavuusperusteisuudesta ja tutkimusnäyttöön perustuvasta toiminnasta ja tässä hankkeessa toteutuvat molemmat. Lisäksi hankkeessa on ollut keskeistä mielenterveyteen liittyvien kielteisten asenteiden ja stigman voittaminen. Mielenterveyden haasteet eivät tarkoita syrjään jäämistä ja jättämistä. Yhteiskuntaan ja työelämään osallisuus on meille kaikille tärkeää ja yhteiskunnassa tarvitaan kaikkia. Hyvä yhteiskunta ja työelämä rakentuu moninaisuuden arvostamiselle. Kiitos, että tämä hanke on edistänyt tätä tärkeää tavoitetta.

Jaa Sosiaalisessa Mediassa
Merja Mäkisalo-Ropponen

Kirjoittaja Merja Mäkisalo-Ropponen

Jätä kommentti Peruuta vastaus

Tervetuloa

Merja Facebookissa    Merja Twitterissä

Tavattavissa

kesäkuu 2025
matiketopelasu
       1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30       
« touko   heinä »
Twiitit @merjamakisalo

Viimeisimmät artikkelit

  • Puheeni hyvinvointialueen valtuustossa 4.5.2025 5.6.2025
  • Kulttuuri, taide ja omannäköinen tekeminen 30.5.2025
  • Hyvää kansainvälistä Sairaanhoitajien päivää 12.5.2025 (lyhennelmä puheenvuorostani ”Tää polku vie sut mihin vaan – Sairaanhoitajan monet mahdollisuudet” – webinaarissa) 13.5.2025
  • Poliittinen tilannekatsaus: Savo-Karjalan Demarinaiset 27.4.2025 29.4.2025
  • Puheeni Mielen hyvinvointia kaikille – kampanjan avajaisissa Joensuun torilla 26.4.2025 27.4.2025

Arkistot

  • kesäkuu 2025 (1)
  • toukokuu 2025 (2)
  • huhtikuu 2025 (2)
  • maaliskuu 2025 (4)
  • helmikuu 2025 (2)
  • tammikuu 2025 (2)
  • joulukuu 2024 (5)
  • marraskuu 2024 (3)
  • lokakuu 2024 (6)
  • syyskuu 2024 (3)
  • elokuu 2024 (3)
  • kesäkuu 2024 (3)
  • toukokuu 2024 (6)
  • huhtikuu 2024 (4)
  • maaliskuu 2024 (4)
  • helmikuu 2024 (2)
  • tammikuu 2024 (1)
  • joulukuu 2023 (3)
  • marraskuu 2023 (6)
  • lokakuu 2023 (6)
  • syyskuu 2023 (5)
  • elokuu 2023 (2)
  • heinäkuu 2023 (2)
  • kesäkuu 2023 (4)
  • toukokuu 2023 (8)
  • maaliskuu 2023 (10)
  • helmikuu 2023 (15)
  • tammikuu 2023 (9)
  • joulukuu 2022 (8)
  • marraskuu 2022 (14)
  • lokakuu 2022 (15)
  • syyskuu 2022 (13)
  • elokuu 2022 (10)
  • heinäkuu 2022 (2)
  • kesäkuu 2022 (18)
  • toukokuu 2022 (13)
  • huhtikuu 2022 (8)
  • maaliskuu 2022 (13)
  • helmikuu 2022 (10)
  • tammikuu 2022 (6)
  • joulukuu 2021 (7)
  • marraskuu 2021 (8)
  • lokakuu 2021 (12)
  • syyskuu 2021 (13)
  • elokuu 2021 (5)
  • heinäkuu 2021 (1)
  • kesäkuu 2021 (13)
  • toukokuu 2021 (10)
  • huhtikuu 2021 (9)
  • maaliskuu 2021 (11)
  • helmikuu 2021 (10)
  • tammikuu 2021 (6)
  • joulukuu 2020 (9)
  • marraskuu 2020 (9)
  • lokakuu 2020 (9)
  • syyskuu 2020 (10)
  • elokuu 2020 (7)
  • kesäkuu 2020 (10)
  • toukokuu 2020 (11)
  • huhtikuu 2020 (14)
  • maaliskuu 2020 (13)
  • helmikuu 2020 (13)
  • tammikuu 2020 (7)
  • joulukuu 2019 (8)
  • marraskuu 2019 (9)
  • lokakuu 2019 (16)
  • syyskuu 2019 (15)
  • elokuu 2019 (11)
  • kesäkuu 2019 (2)
  • toukokuu 2019 (1)
  • huhtikuu 2019 (2)
  • maaliskuu 2019 (14)
  • helmikuu 2019 (10)
  • tammikuu 2019 (13)
  • joulukuu 2018 (2)
  • marraskuu 2018 (3)
  • lokakuu 2018 (6)
  • syyskuu 2018 (7)
  • elokuu 2018 (1)
  • kesäkuu 2018 (4)
  • toukokuu 2018 (3)
  • huhtikuu 2018 (2)
  • maaliskuu 2018 (5)
  • helmikuu 2018 (11)
  • tammikuu 2018 (1)
  • joulukuu 2017 (6)
  • marraskuu 2017 (10)
  • lokakuu 2017 (9)
  • syyskuu 2017 (11)
  • elokuu 2017 (4)
  • heinäkuu 2017 (2)
  • kesäkuu 2017 (7)
  • toukokuu 2017 (6)
  • huhtikuu 2017 (7)
  • maaliskuu 2017 (8)
  • helmikuu 2017 (8)
  • tammikuu 2017 (3)
  • joulukuu 2016 (8)
  • marraskuu 2016 (5)
  • lokakuu 2016 (10)
  • syyskuu 2016 (8)
  • elokuu 2016 (4)
  • kesäkuu 2016 (8)
  • toukokuu 2016 (5)
  • huhtikuu 2016 (9)
  • maaliskuu 2016 (6)
  • helmikuu 2016 (4)
  • tammikuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (5)
  • marraskuu 2015 (9)
  • lokakuu 2015 (8)
  • syyskuu 2015 (15)
  • elokuu 2015 (8)
  • heinäkuu 2015 (4)
  • kesäkuu 2015 (14)
  • toukokuu 2015 (12)
  • huhtikuu 2015 (11)
  • maaliskuu 2015 (17)
  • helmikuu 2015 (16)
  • tammikuu 2015 (12)
  • joulukuu 2014 (7)
  • marraskuu 2014 (8)
  • lokakuu 2014 (6)
  • syyskuu 2014 (3)
  • elokuu 2014 (4)
  • heinäkuu 2014 (2)
  • kesäkuu 2014 (3)

Kategoriat

  • Blogilta (373)
  • Kolumnit (400)
  • Linkit (7)
  • Merja mediassa (4)
  • Mielipidekirjoitus (1)
  • Puheet (38)
  • Tiedotteet (88)
  • Videot (20)