Logo
  • Merja
  • Arvot
  • Kirjoitukset
  • Eduskunnassa 2011-2023
  • Kuvat
  • Saadut tunnustuspalkinnot
  • Yhteystiedot
www.sdp.fi
Copyright, 2014
17.11.2020
Merja Mäkisalo-Ropponen
Blogilta
0

Vammaisyrittäjyyden tukeminen vaatii lisätoimia

EdellinenSeuraava

Olin eilen maanantaina eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtajana onnittelemassa Suomen ensimmäisestä vammaisten yrittäjien ammattitutkinto-opinnoista valmistuneita opiskelijoita. Koulutus suunniteltiin yhteistyössä Näkövammaisten liiton ja Invalidiliiton asiantuntijoiden kanssa saavutettavaksi ja esteettömäksi. Vammaisille yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville järjestettiin mahdollisuus kehittää yrittäjyyttä ja yritystoimintaa koulutuksen aikana. Koulutuksen järjestäjänä toimi Careeria.

Vammaisyrittäjyydessä yhdistyvät yrittäjyys, vammaisuus ja substanssiosaaminen. Keskeinen kysymys onkin, miten mahdollistetaan vammaisyrittäjien yhdenvertaiset mahdollisuudet yrittäjyyteen ja substanssiosaamisen kehittämiseen?

Suomi on ratifioinut kesäkuussa 2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, joka asettaa sopimusvaltioille velvoitteen toteuttaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus täysimääräisesti. Vammaispalvelut eivät ole ylimääräisiä etuuksia, vaan ne ovat vammaisille kuuluvia oikeuksia, joiden avulla mahdollistetaan yhdenvertainen osallistuminen yhteiskuntaan – siis myös työelämään. Yhdenvertaiset oikeudet edellyttävät esteettömyyttä, saavutettavuutta ja apuvälineiden toimivuutta.

 

Vammaisten kokema syrjintä työelämässä 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuonna 2016 julkaiseman, vammaisten henkilöiden syrjintäkokemuksia arjessa koskeneen selvityksen perusteella yli 35% vastaajista oli kokenut syrjintää työhönotossa edellisen 12 kuukauden aikana. Edellisen viiden vuoden aikana työelämässä oli kokenut syrjintää yli 41% vastaajista.

Vammaissopimuksen lisäksi myös kansallinen lainsäädäntömme korostaa yhdenvertaisuutta. Perustuslain 22 pykälä korostaa, että julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Yhdenvertaisuuslaissa korostetaan tavoitteellista ja suunnitelmallista yhdenvertaisuuden edistämistä. Velvoite koskee viranomaisia, työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä.

Miksi sitten vammaisten työllisyys on huomattavasti heikompaa kuin ei-vammaisten ja miksi vammaisyrittäjyys on niin uusia asia? Ja miksi lainsäädäntö ei tue vammaisyrittäjyyttä?

Hallitusohjelmassa puhutaan yrittäjyyden tukemisesta ja toisaalta vammaisten työllisyyden edistämisestä. Siellä ei kuitenkaan puhuta vammaisyrittäjyydestä. Vammaisyrittäjyyttä ei edelleenkään nähdä yhteiskunnassamme yrittäjyyden muotona eikä yrittäjyyttä tunnisteta vammaisten henkilöiden kohdalla työelämäosallisuuden muodoksi.

Vammaisyrittäjät kohtaavat monet samat haasteet kuin muutkin yrittäjät, mutta tämän lisäksi he voivat kohdata vammaisuutensa myötä esteitä, joihin muut yrittäjät eivät törmää.

Taustalla tuntuu ainakin osittain olevan vanhanaikainen paradigma vammaisten olemisesta työelämän ulkopuolella. Vammaiset ohjataan usein sosiaali- ja terveyspalveluihin eikä työvoimapalveluihin. Lainsäädäntö sekä erilaiset toimintatavat ja käytännöt ovat sirpaleisia, joustamattomia ja tukimuodot yhteensopimattomia. Vammaissopimuksen ratifioinnista huolimatta emme ole sisäistäneet riittävästi sen keskeistä viestiä yhdenvertaisuudesta.

 

Mitä siis voidaan tehdä?

Aito yhdenvertaisuus edellyttää poikkihallinnollista uudistamista. Valtion hallinnossa toiminnan keskiössä ovat työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö, sillä nyt tarvitaan ehdottomasti etuusjärjestelmän yhteensovittamista. Toimenpiteiden tulee alkaa jo koulusta, opinto-ohjauksesta ja TET-harjoittelusta.

Vammaispalvelulakia ollaan uudistamassa ja nyt on tarkkaan mietittävä, miten edellä mainittu vanha paradigma saadaan kumottua. Tuleva laki on este tai mahdollisuus ja siksi työllisyys ja osallisuus on saatava siihen voimallisesti mukaan. Nyt tarvitaan tahtoa, sitoutumista, yhdessä tekemistä, kunnianhimoisia tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä.

Tällä hetkellä esimerkiksi vammaispalvelujen myöntämisessä on hyvin erilaisia käytäntöjä eri puolella Suomea. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on kestämätön tilanne, että palvelut – siis myös yrittäjyyden edellytykset – riippuvat siitä, missä kunnassa asut. Monella vammaisella – myös vammaisyrittäjällä – on kokemus siitä, että kuntien vammaispalveluissa ei mietitä, miten voidaan mahdollistaa yhdenvertainen osallisuus tai esimerkiksi yrittäjänä toimiminen. Siellä mietitään liian usein, millä keinoin voisi evätä haettu palvelu tai apuväline.

Vammaisyrittäjät ovat itse ehdottaneet asemansa parantamiseksi muun muassa ALV- huojennuksen laajentamista koskemaan kaikkea vammaisten yrittäjien toimialoja sekä työolosuhteiden järjestelytuen ulottumista myös vammaisten yrittäjien työolosuhteiden järjestelyyn, sekä Kelan myöntämän elinkeinotuen kehittämistä, jotta se olisi helpommin saatavilla sekä vastaisi paremmin vammaisyrittäjyyden asettamia vaatimuksia.

TE-palvelujen myöntämä työolosuhteiden järjestelytuki ei auta vammaista yrittäjää, koska se myönnetään ainoastaan työsuhteessa olevalle henkilölle. Myöskään starttiraha ei ulotu työkyvyttömyyseläkkeen saajille. Näin ollen TE-palvelujen tukimuodot eivät kohtaa kaikkia vammaisia yrittäjiä.

Näiden tunnistettujen epäkohtien takia jätin viime viikolla eduskunnassa kirjallisen kysymyksen ministerille vastattavaksi siitä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta vammaisyrittäjien toiminnan edellytyksiä vahvistetaan ja näin heille mahdollistetaan tasaveroiset kilpailuedellytykset muiden yrittäjien kanssa.

Suomi tarvitsee kaikkien työpanoksen ja sen takia myös vammaisten työllisyyteen ja yrittäjyyteen on panostettava nykyistä enemmän.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja

 

Julkaistu Savon Sanomien blogissa 17.11.2020.

Jaa Sosiaalisessa Mediassa
Merja Mäkisalo-Ropponen

Kirjoittaja Merja Mäkisalo-Ropponen

Jätä kommentti Peruuta vastaus

Tervetuloa

Merja Facebookissa    Merja Twitterissä

Tavattavissa

kesäkuu 2025
matiketopelasu
       1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30       
« touko   heinä »
Twiitit @merjamakisalo

Viimeisimmät artikkelit

  • Puheeni hyvinvointialueen valtuustossa 4.5.2025 5.6.2025
  • Kulttuuri, taide ja omannäköinen tekeminen 30.5.2025
  • Hyvää kansainvälistä Sairaanhoitajien päivää 12.5.2025 (lyhennelmä puheenvuorostani ”Tää polku vie sut mihin vaan – Sairaanhoitajan monet mahdollisuudet” – webinaarissa) 13.5.2025
  • Poliittinen tilannekatsaus: Savo-Karjalan Demarinaiset 27.4.2025 29.4.2025
  • Puheeni Mielen hyvinvointia kaikille – kampanjan avajaisissa Joensuun torilla 26.4.2025 27.4.2025

Arkistot

  • kesäkuu 2025 (1)
  • toukokuu 2025 (2)
  • huhtikuu 2025 (2)
  • maaliskuu 2025 (4)
  • helmikuu 2025 (2)
  • tammikuu 2025 (2)
  • joulukuu 2024 (5)
  • marraskuu 2024 (3)
  • lokakuu 2024 (6)
  • syyskuu 2024 (3)
  • elokuu 2024 (3)
  • kesäkuu 2024 (3)
  • toukokuu 2024 (6)
  • huhtikuu 2024 (4)
  • maaliskuu 2024 (4)
  • helmikuu 2024 (2)
  • tammikuu 2024 (1)
  • joulukuu 2023 (3)
  • marraskuu 2023 (6)
  • lokakuu 2023 (6)
  • syyskuu 2023 (5)
  • elokuu 2023 (2)
  • heinäkuu 2023 (2)
  • kesäkuu 2023 (4)
  • toukokuu 2023 (8)
  • maaliskuu 2023 (10)
  • helmikuu 2023 (15)
  • tammikuu 2023 (9)
  • joulukuu 2022 (8)
  • marraskuu 2022 (14)
  • lokakuu 2022 (15)
  • syyskuu 2022 (13)
  • elokuu 2022 (10)
  • heinäkuu 2022 (2)
  • kesäkuu 2022 (18)
  • toukokuu 2022 (13)
  • huhtikuu 2022 (8)
  • maaliskuu 2022 (13)
  • helmikuu 2022 (10)
  • tammikuu 2022 (6)
  • joulukuu 2021 (7)
  • marraskuu 2021 (8)
  • lokakuu 2021 (12)
  • syyskuu 2021 (13)
  • elokuu 2021 (5)
  • heinäkuu 2021 (1)
  • kesäkuu 2021 (13)
  • toukokuu 2021 (10)
  • huhtikuu 2021 (9)
  • maaliskuu 2021 (11)
  • helmikuu 2021 (10)
  • tammikuu 2021 (6)
  • joulukuu 2020 (9)
  • marraskuu 2020 (9)
  • lokakuu 2020 (9)
  • syyskuu 2020 (10)
  • elokuu 2020 (7)
  • kesäkuu 2020 (10)
  • toukokuu 2020 (11)
  • huhtikuu 2020 (14)
  • maaliskuu 2020 (13)
  • helmikuu 2020 (13)
  • tammikuu 2020 (7)
  • joulukuu 2019 (8)
  • marraskuu 2019 (9)
  • lokakuu 2019 (16)
  • syyskuu 2019 (15)
  • elokuu 2019 (11)
  • kesäkuu 2019 (2)
  • toukokuu 2019 (1)
  • huhtikuu 2019 (2)
  • maaliskuu 2019 (14)
  • helmikuu 2019 (10)
  • tammikuu 2019 (13)
  • joulukuu 2018 (2)
  • marraskuu 2018 (3)
  • lokakuu 2018 (6)
  • syyskuu 2018 (7)
  • elokuu 2018 (1)
  • kesäkuu 2018 (4)
  • toukokuu 2018 (3)
  • huhtikuu 2018 (2)
  • maaliskuu 2018 (5)
  • helmikuu 2018 (11)
  • tammikuu 2018 (1)
  • joulukuu 2017 (6)
  • marraskuu 2017 (10)
  • lokakuu 2017 (9)
  • syyskuu 2017 (11)
  • elokuu 2017 (4)
  • heinäkuu 2017 (2)
  • kesäkuu 2017 (7)
  • toukokuu 2017 (6)
  • huhtikuu 2017 (7)
  • maaliskuu 2017 (8)
  • helmikuu 2017 (8)
  • tammikuu 2017 (3)
  • joulukuu 2016 (8)
  • marraskuu 2016 (5)
  • lokakuu 2016 (10)
  • syyskuu 2016 (8)
  • elokuu 2016 (4)
  • kesäkuu 2016 (8)
  • toukokuu 2016 (5)
  • huhtikuu 2016 (9)
  • maaliskuu 2016 (6)
  • helmikuu 2016 (4)
  • tammikuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (5)
  • marraskuu 2015 (9)
  • lokakuu 2015 (8)
  • syyskuu 2015 (15)
  • elokuu 2015 (8)
  • heinäkuu 2015 (4)
  • kesäkuu 2015 (14)
  • toukokuu 2015 (12)
  • huhtikuu 2015 (11)
  • maaliskuu 2015 (17)
  • helmikuu 2015 (16)
  • tammikuu 2015 (12)
  • joulukuu 2014 (7)
  • marraskuu 2014 (8)
  • lokakuu 2014 (6)
  • syyskuu 2014 (3)
  • elokuu 2014 (4)
  • heinäkuu 2014 (2)
  • kesäkuu 2014 (3)

Kategoriat

  • Blogilta (373)
  • Kolumnit (400)
  • Linkit (7)
  • Merja mediassa (4)
  • Mielipidekirjoitus (1)
  • Puheet (38)
  • Tiedotteet (88)
  • Videot (20)