Esteettömyydessä ja saavutettavuudessa on vielä paljon korjattavaa
Vietämme helatorstaina 21.5. myös kansainvälistä esteettömyyspäivää. Esteettömyys ja palvelujen saavutettavuus ovat keskeisimpiä edellytyksiä vammaisten oikeuksien yhdenvertaiselle toteutumiselle. Esteettömyydellä tarkoitetaan sekä rakenteellisten esteiden poissaoloa että syrjimätöntä ilmapiiriä. Kyse ei ole vain liikkumisen esteettömyydestä. Siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja sähköiseen viestintään liittyvät asiat.
Saavutettavuudella tarkoitetaan verkkopalveluita, sovelluksia ja julkaisuja, välineiden käytettävyyttä ja tiedon ymmärrettävyyttä. Esteettömyys merkitsee myös vuorovaikutukseen ja tiedonsaannin saavutettavuuteen liittyviä asioita. Tässä asiassa esimerkiksi tulkkipalvelut, pistekirjoitus ja selkokieli ovat ensisijaisen tärkeitä.
Vammaisfoorumi on selvittänyt kyselytutkimuksella, miten vammaisten oikeudet toteutuvat Suomessa. Kyselyn tulokset kertovat karulla tavalla, että vammaisten itsensä arvioimana oikeudet toteutuvat joiltakin osin jopa huonosti tai erittäin huonosti.
Suomi on pitkälti vielä esteellinen ja rakennettu vammattomille ihmisille. Jos vammaiset henkilöt olisivat tiiviimmin suunnittelemassa fyysistä ympäristöä ja palveluita, meillä kaikilla olisi helpompi toimia, sillä esteetön yhteiskunta on kaikille hyvä.
YK:n vammaissopimuksen määräykset edellyttävät, että kaikissa vammaisia koskevissa asioissa vammaiset henkilöt otetaan mukaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja heitä koskevaan päätöksentekoon. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vammaisneuvostojen kanssa tehtävän yhteistyön kehittämistä kunnissa.
Esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi hyvä keino on esteettömyysasiantuntijoiden tehokkaampi hyödyntäminen palvelujen suunnittelu- ja kehittämistyössä ja vammaisten henkilöiden mukaan ottaminen kokemusasiantuntijoiksi palveluiden ja muiden toimintojen suunnitteluun, toteutukseen, tutkimukseen ja arviointiin.
Nyt kaikki puolueet ovat etsimässä kuntavaaliehdokkaita. Vammaispolitiikka ei ole puoluepolitiikkaa ja siksi toivon, että kaikki puolueet löytäisivät listoilleen vammaispolitiikasta kiinnostuneita ja siitä tietäviä henkilöitä. Esteettömyyden ja saavutettavuuden laiminlyönneissä usein kysymys on tietämättömyydestä ja siksi tietoisuutta tulisi lisätä myös päättäjien keskuudessa.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän (VAMYT) puheenjohtaja
Julkaistu Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 20.5.2020.
