Osataanko kunta-alalla varautua työvoimapulaan?
Helmikuun alussa ilmestyivät kuntien eläkevakuutuksen Kevan maakunta- ja kuntakohtaiset eläköitymistilastot ja ennusteet. Niiden viesti on huolestuttava. Joka kolmas kuntatyöntekijä eli 170 000 henkilöä tulee jäämään eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Eläköityminen on pienintä Ahvenanmaalla sekä Uudellamaalla ja suurinta se on Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Uusimmissa ennusteissa huolestuttavaa on se, että työkyvyttämyyseläkkeelle siirtyy paljon erityisesti hoito- ja hoivatyöntekijöitä. Esimerkiksi eri hoitajanimikkeillä toimivista jäi vuonna 2019 vanhuuseläkkeelle 2100 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 1600 henkilöä. Seuraavan 10 vuoden aikana arvioidaan vanhuuseläkkeelle jäävän 29 000 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 14 000 henkilöä.
Eläköitymisessä on kuntakoon mukaan eroja siten, että mitä pienempi kunta sitä suurempi osuus eläkevakuutetuista on jäämässä tulevina vuosina vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkearviot eivät juuri vaihtele kuntakoon mukaan. Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen korostaa, että eläköitymiset uhkaavat erityisesti heikentää väestöään menettävien alueiden kuntien palvelutuotantokykyä.
Nyt on nopealla aikataululla varauduttava muutoksiin. Tarvitaan opiskelupaikkojen uudelleen kohdentamista, lisättävä työperäistä maahanmuuttoa ja edistettävä eläkeläisten työhön osallistumista sekä lisättävä osatyökykyisten mahdollisuuksia työhön osallistumiseen. Eläkeläisten osa-aikaisesta työllistymisetä on saatu paljon hyviä kokemuksia, kuten esimerkiksi tässä sanomalehti Karjalaisen jutussa mainitaan.
Hallitusohjelmassa on monia näihin tavoitteisiin suuntaavia toimenpiteitä, esimerkiksi osatyökykyisten työllisyyden tukeminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Yhtä tärkeää on työolosuhteiden kuntoon laittaminen niin, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä vähenee ja toisaalta ikääntyneet työntekijät haluavat jatkaa työssään pidempään. Valtiontalouden Tarkastusviraston viime viikolla ilmestyneessä raportissa todettiin, että tällä hetkellä korkeimmissa ikäryhmissä on suuri työllisyyspotentiaali. Nyt olisikin syytä lisätä arvostusta ikääntyviä työntekijöitä kohtaan, ja parantaa eri tasolla olevien johtajien ikäjohtamisen taitoja.
Valitettavan usein arvostuksen puutteen takia ikääntynyt työntekijä päättää jäädä eläkkeelle heti kun se on mahdollista. Tarkastusvirasto ehdottaakin, että nyt olisi tarpeen tarkastella kokonaisuudessaan ikääntyneitä työntekijöitä koskevia kannustin-, koulutus- ja tukijärjestelmiä.
Hoito- ja hoivatyössä yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syyt ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat vähenemässä mutta mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Uskon, että molempia saadaan vähennettyä, jos hoito- ja hoivatyössä toimivien työoloja ja työmäärää saadaan inhimillistettyä, johtamiskäytännöt tukemaan työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista sekä jos työntekijät otetaan aitoon vuoropuheluun työnsä kehittämiseksi.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 21.2.2020.
