Omaishoidon moninaisuus omaishoitajaviikon teemana
Tällä viikolla vietämme valtakunnallista omaishoitajien viikkoa. Omaishoitaja on henkilö, joka auttaa perheenjäsentä tai muuta läheistä, joka ei sairauden, vamman tai muun syyn takia selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa.
Omaishoitajia ovat muun muassa vammaisen lapsen vanhemmat, puolisoaan hoitavat ja ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtivat tyttäret ja pojat. Hoitosuhde voi kehittyä hitaasti hoidettavan avuntarpeen lisääntymisen seurauksena tai äkillisesti sairauskohtauksen, onnettomuuden tai erityistä hoivaa tarvitsevan lapsen syntymisen myötä. Omaishoito koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja siksi tämän vuoden omaishoitajaliiton teeman on: Näe, huomaa, kuule – omaishoidon monimuotoisuus.
Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Omaishoitotilanteissa on eroja hoivan sisällön, keston ja rasittavuuden suhteen. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2018 noin 47 500. Omaishoito on hoidettaville inhimillistä ja yhteiskunnalle edullista, minkä vuoksi omaishoitajien tukeen, apuun ja rinnalla kulkemiseen kannatta panostaa. Meillä on yhteiskunnassa paljon tekemistä omaishoitajien oikeuksien parantamiseksi
Omaishoidosta hallitusohjelmaan on kirjattu ainoastaan: Kehitetään omaishoitoa, mutta tätä tavoitetta on konkretisoitu muun muassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – hankkeen sisällä. Ohjelma tähtää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamiseen ja ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Palveluja kehitetään ohjelmassa niin, että ne voidaan ottaa käyttöön hallitusohjelman mukaisessa soterakenteessa eli tulevissa maakunnissa.
Tarkoitus on myös kehittää yhtenäisiä omaishoidon kriteereitä koko mahan ja panostaa omaishoitajien vapaapäivien pitämisen tukemiseen. Omaishoitajaliiton selvityksen mukaan suuri osa omaishoitajista ei pidä vapaapäiviään, sillä heillä on kokemus huonosti järjestetystä vuorohoidosta. Lisäksi erityistä huomiota tullaan kiinnittämään työssä käyvien omaishoitajien tilanteeseen.
Vuosille 2020-2022 talousarviossa ja kehyksissä on varattu yhteensä 65 miljoonaa euroa omaishoidon kehittämiseen ja kotihoidon resurssien turvaamiseen. Vuodesta 2023 lähtien kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen on varattu 45 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen.
Myös viime kaudella hallitus antoi kunnille rahaa omaishoidon kehittämiseen. Viime kaudella tietooni tuli, etteivät nämä rahat kunnassa ohjautuneet omaishoitoon ja tein asiasta kirjallisen kysymyksen. Silloinen ministeri Saarikko vastasi, että ministeriössä valmistellaan omais- ja perhehoidon seurantaa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos selvitti asiaa laajalla kyselytutkimuksella 2018-2019 ja selvityksen mukaan saamani tiedot pitivät paikkaansa.
Monissa kunnissa ja kuntayhtymissä omaishoitoon suunnattuja määrärahoja ei käytetty omaishoitoon tai sen kehittämiseen. THL lähetti kyselyn 189 kuntaan tai alueelle, ja vastauksia tuli 163. Kokonaan vastaamatta jätti 26 aluetta. Kysely paljastaa, että 54 kuntaa ei käyttänyt rahoja sosiaali- ja terveysministeriön tarkoittamalla tavalla tai että rahoilla ei ollut vaikutusta. 62 kuntaa ei antanut tietoa kyselyssä tai ilmoitti, että niillä ei ole asiasta tietoa. Kunnista 23 ilmoitti, että raha on suunnattu omaishoidon palveluihin ja kaikkiaan 50, että lisämäärärahaa on hyödynnetty omaishoidon palvelujen kehittämisessä eri tavoin.
Jatkossa onkin seurattava paremmin mihin ohjautuvat tietyn asian hoitamiseen tarkoitetut määrärahat, vaikka ns. ”korvamerkitty raha” käsitettä ei enää käytettäisikään.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 27.11.2019.
