Eläkeläisköyhyyden vähentäminen vaatii nopeita ja laaja-alaisia toimia
TIEDOTE 8.10.2019
Merja Mäkisalo-Ropponen
Eläkeläisköyhyyden vähentäminen vaatii nopeita ja laaja-alaisia toimia
”Tarvitsemme kokonaisvaltaisen eläkeläisköyhyyden vähentämisen toimenpideohjelman, jossa huomioidaan kaikki köyhyyttä aiheuttavat tekijät ja etsitään ratkaisumalleja.” sanoo kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd). Esimerkiksi osa eläkeläisistä säästää terveyskuluistaan selviytyäkseen muista menoista. Siksi eläkeläisten taloudelliseen tilanteeseen voidaan vaikuttaa myös muun muassa alentamalla asiakasmaksuja ja vaikuttamalla lääkekorvauksiin.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomessa oli 654 000 pienituloista henkilöä. Eniten pienituloisia oli eläkkeensaajien ryhmässä, noin 194 000 henkilöä. Vuodessa pienituloisten eläkkeensaajien määrä oli noussut 20 000 hengellä. Myös leipäjonoissa on yhä enemmän eläkeläisiä. Esimerkiksi Tuomo Laihialan tekemän tutkimuksen mukaan leipäjonoissa kaksi viidestä on eläkeläisiä. He myös kokevat häpeää omasta tilanteestaan muita ryhmiä useammin.
Onneksi hallitusohjelmassa on monia hyviä asioita eläkkeensaajien taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamiseksi. Pienimpien eläkkeiden korotuksen ohella, hallitus haluaa helpottaa ikääntyneiden asumiskustannuksia lisäämällä esimerkiksi yhteisökotien rakentamista yhteistyössä kuntien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella vahvistetaan hoitoon pääsyä ja puretaan jonoja. Jo olemassa olevan asiakasmaksulain mukaan kunnat voivat tarjota hoitoa esimerkiksi ikäihmisille ilman asiakasmaksuja. Tämä mahdollisuus tulee entistä enemmän ottaa käyttöön kunnissa.
Ikäihmisten asiat vaativat myös vahvaa edunvalvontaa ja kentän tuntemusta, mistä syytä hallitus perustaa vanhusasiainvaltuutetun viran huolehtimaan vanhusten oikeusturvasta ja edunvalvonnasta kokonaisvaltaisesti.
Pienempiin eläkkeisiin tulevat korotukset jo ensi vuoden alussa ovat tärkeä suunnanmuutos viime vuosina harjoitettuun politiikkaan. Kansaneläkkeen 34 euroa tai takuueläkkeen 50 euroa ovat todella iso raha pienellä eläkkeellä olevalla ikäihmiselle. Inhimillisyyden lisäksi tällä on myönteinen vaikutus myös kansantalouteen. ”Pienituloisten henkilöiden tulot eivät mene säästöön, vaan niillä ostetaan hyötytarvikkeita arkeen eli raha palautuu kansantalouden kiertokulkuun.” Mäkisalo-Ropponen muistuttaa.
Lisätietoja:
Merja Mäkisalo-Ropponen, puh. 050 357 9090
