Muistiystävällisten tekojen avulla kohti muistiystävällistä Suomea
Viime viikolla vietettiin Muistiviikkoa. Viikon teemana olivat muistiystävälliset teot. Muistiliiton tavoitteena on muistiystävällinen Suomi ja sitä rakennetaan tekojen kautta. Tähän tarvitaan poliittisia päätöksiä ja toisaalta myös jokaisen arjessa tehtäviä pienempiä tekoja. Rinteen hallituksen ohjelmaan on kirjattu monia tärkeitä tavoitteita ja keinoja muistiystävällisuuden lisäämiseksi.
Esimerkkejä muistiystävällisistä teoista, joita jokainen voi tehdä:
Voin tarjota vapaahetken omaishoitajille tarjoutumalla ”kotimieheksi” vaikka omaishoitajan kampaajalla tai kaupassa käymisen ajaksi. Voin pyytää naapurissa yksin asuvan muistisairaan lenkille tai kauppaan. Muistisairas jää helposti neljän seinän sisälle ja tämä taas nopeuttaa sairauden etenemistä.
Voin liittyä muistiyhdistykseen ja ryhtyä vapaaehtoiseksi. Jokaiselle vapaaehtoiselle löytyy varmasti mieleistä ja mielekästä tekemistä.
Myös muistiystävällisen kielen – ns. selkokielen käytön opettelu on muistiystävällinen teko. Selkokieli on kieltä, jossa käytetään helppoja sanoja ja rakenteita, ja jota on näin helpompi ymmärtää. Selkokielestä hyötyy muutkin ihmisryhmät kuin muistisairaat, kuten esimerkiksi monet vammaisryhmät ja maahanmuuttajat. Suomessa arvioidaan olevan jopa puoli miljoonaa ihmistä, joita selkokielen käyttö auttaisi arjessa.
Myös itselleen voi tehdä muistiystävällisen teon huolehtimalla aivoterveydestään. Aivot tarvitsevat terveellisistä ravintoa, liikuntaa, ulkoilua, sopivasti työtä ja lepoa, itselle mukavien asioiden tekemistä ja sosiaalisia suhteita. Aivoterveellisillä elämäntavoilla voidaan vähentää riskiä sairastua muistisairauteen. Aivoterveellisistä elämäntavoista voit lukea lisää esimerkiksi Muistiliiton sivuilta.
Muistiviikon aikana Muistiliitto halusi korostaa erityisesti yhtä tärkeää muistiystävällistä tekoa, jota jokainen voi olla toteuttamassa. Voimme olla vähentämässä muistisairauksiin liittyvää kielteistä leimaa eli stigmaa. Selvitysten mukaan muistisairauksiin liittyvät kielteiset asenteen edelleen estävät ihmisiä hakemasta tietoa, tukea ja hoitoa. Kuka tahansa voi sairastua muistisairauteen ja mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus todetaan, sen tehokkaammin voidaan hoidolla ja kuntoutuksella hidastuttaa sairauden etenemistä ja parantaa elämänlaatua.
Joidenkin meidän elämäntarinaan kuuluu muistisairaus – tai muistisairaan läheisenä oleminen – eikä se tee tarinasta vähemmän arvokasta. Muistisairaudessa ei ole mitään hävettävää ja häpeän leiman poistaminen on tärkeää, jos haluamme edistää muistiystävällisen yhteiskunnan rakentamista.
Muistisairas voi elää hyvää ja onnellista elämää, jos hän saa elää muistiystävällisessä ympäristössä ja välittävien ihmisten läheisyydessä. Muistiystävällisyyteen kuuluu myös itsestä ja toisista välittäminen!
-Merja Mäkisalo-Ropponen
Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 23.9.2019.
