Terveydestä ja hyvinvoinnista säästäminen tulee sairaan kalliiksi
(Julkaistu Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 22.2.2017)
Hyvinvointi ja talous kulkevat käsi kädessä. Investoinnit hyvinvointiin, kuten palveluihin ja koulutukseen vahvistavat yhteiskunnan perusrakenteita ja ovat kestävän talouskasvun edellytyksiä. Suomi on noussut toisen maailmansodan jälkeen yhdeksi maailman parhaimmista kansakunnista. Siihen on tarvittu hyvinvointi-investointeja. Nämä hyvinvointivaltioon tehdyt investoinnit ovat olleet yksi merkittävä tekijä sille, että Suomi on pienenä maana pärjännyt niin hyvin kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla. Suomen kilpailuvaltteina ovat olleet tieto, taito, osaaminen sekä mahdollisuuksien tasa-arvo.
Tulevaisuuden siemeniä kylvetään juuri tänään. Nykyinen hallitus on tehnyt monia säästöpäätöksiä, jotka tulevat aiheuttamaan yhteiskunnalle lisäkustannuksia tulevaisuudessa. Tämä on hölmöläisten hommaa, sillä säästöt terveydestä ja hyvinvoinnista tulevat pitkällä tähtäimellä sairaan kalliiksi. Hallitus ei ole laskenut lainkaan säästöpäätöstensä vaihtoehtoiskustannuksia. Seuraavassa muutama esimerkki:
– Viime syksynä hallitus heikensi säästöpäätöksenä 2. tyypin diabetes – lääkkeiden korvauksia. Jos pienituloinen diabeetikko jättää lääkkeensä ottamatta, voi siitä selvitysten mukaan aiheutua jopa yli 24-kertaiset kustannukset yhteiskunnalle tulevaisuudessa.
– Köyhyys on myrkkyä terveydelle ja hyvinvoinnille ja siksi köyhyyden lisääntyminen on huolestuttavaa. Tästä seuraa myös yhteiskunnan menojen kasvua. Tutkimusten mukaan Suomen terveydenhoitokustannusten säästöt olisivat noin 1,5 – 2 miljardia euroa, jos sosioekonomiset terveyserot saataisiin poistettua. Köyhän ei ole varaa elää terveellisesti.
– Myös syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Nuorena syrjäytyvän henkilön yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat hänen elinkaarensa aikana noin 1,2 miljoonaa euroa.
Hyvä esimerkki kauaskantoisesta tulevaisuusinvestoinnista on laadukkaaseen varhaiskasvatukseen panostaminen. Maksuton varhaiskasvatus on kannatettava asia. Tulevaisuusinvestointi olisi myös perua päivähoidon ryhmäkokojen suurentaminen. On helpompi kasvattaa vahvoja lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. Mitä suurempi ryhmä, sen vähemmän lapset saavat henkilökohtaista huomiota, tukea ja ohjausta.
Päätöksenteossa tulisi huomioida nykyistä paremmin hyvinvointitalouden näkökulmat. Hyvinvointitalouden perusajatus on se, että terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen tuo pidemmällä tähtäyksellä säästöjä yhteiskunnalle ja päinvastoin säästäminen väärissä asioissa tulee lisäämään tulevaisuuden kustannuksia. Jos lakiesitysten valmisteluvaiheessa käytettäisiin kustannus-vaikuttavuusanalyyseja ja vaihtoehtoiskustannusten laskentaa, välttyisimme kenties huonoilta säästöpäätöksiltä.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
