Työntäyteisen vuoden viimeinen valtuuston kokous
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 22.12.2016)
Joensuun kaupunginvaltuutetuille kulunut vuosi on ollut työteliäs. Varsinaisten kokousten lisäksi on ollut useita iltakouluja ja seminaareja sekä kuntalaisten kuulemistilaisuuksia. Kuulemistilaisuuksiin on osallistunut vaihteleva määrä kuntalaisia, mutta palaute niistä on ollut enimmäkseen myönteistä. Myös valtuuston kokousten seuraamismahdollisuutta netin kautta ja twitterissä on pidetty hyvänä tapana mahdollistaa kuntalaisten osallisuus.
Siun Soteen siirtymiseen liittyviä päätöksiä olemme käsitelleet useammassa kokouksessa, erityisesti alkuvuodesta. Aikataulu on monesti ollut kiireinen, mutta kaikki tarvittavat päätökset on kuitenkin ajoissa saatu tehdyksi. Samaan aikaan on myös rakennettu Joensuun kaupungin uutta toimintamallia ja hallintosääntöä sekä siihen liittyviä monia asioita. Siun Soten ja kaupungin rajapintoihin liittyviä asioista tehdään hienosäätöä vielä jatkossakin. Päivähoidon ja koulujen tilaratkaisut sekä lisäksi resursseihin ja toimintaan liittyvät asiat ovat olleet useammassa kokouksessa esillä. Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen ja ryhmäkokojen kasvattaminen oli huono päätös, jota me sosialidemokraatit vastustimme. Onneksi talousarvion käsittelyn yhteydessä saimme päätettyä, että asiasta tehdään kevään aikana vaikutusten arvioinnit ja niiden valmistuttua palataan asiaan uudelleen. Myönteistä Joensuussa on se, että olemme lähes joka kokouksessa päättäneet kaava-asioista. Se on sen merkki, että kaupunkimme on elinvoimainen ja täällä rakennetaan paljon. Maanantain kokouksessa päätämme vielä kahdesta erittäin merkittävästä henkilövalinnasta. Joensuun elinvoimajohtajaksi valittiin hallintotieteiden maisteri Mikko Härkönen ja hyvinvointijohtajaksi kasvatustieteiden maisteri Riitta Huurinainen.
Sotepalveluiden siirtyminen maakuntaan voidaan nähdä joko uhkana tai mahdollisuutena. Professori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta on mielestäni hyvin todennut, että tässä mallissa tulevat selviytymään voittajina ne kunnat, jotka voivat, uskaltavat ja osaavat puutua kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin suurimpiin nakertajiin, kuten yksinäisyyteen, passivoitumiseen, merkitsemättömyyteen ja osattomuuteen. Tulevaisuuden kunta menestyy, kun se kykenee tarjoamaan ihmisille paikan, jossa he voivat olla osa itseään suurempaa kokonaisuutta. Merkityksellinen ja hyvä elämä vahvistuu siitä, että voi omalla tekemisellään vaikuttaa asioihin ja olla osallinen yhteisössään. Tämän lisäksi tulevaisuuden menestyvä kunta on vahva sivistys- ja elinvoimakunta.
Tässäpä meille tulevaisuuden tavoitteita!
Merja Mäkisalo-Ropponen
Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
