Koulutuksen säästöt tulevat kalliiksi
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 1.10.2015)
Viime viikolla eduskunnassa käsiteltiin opposition välikysymystä koulutuksesta. Kaikki oppositiopuolueet Kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta olivat mukana välikysymyksessä. Hallituksen vastaus oli köykäinen ja sisälsi lähinnä opposition syyttelyä. Hallitukselle tekee varmasti tiukkaa myöntää, miten totaalisesti siellä olevat puolueet ovat kääntäneet takkinsa koulutusta koskeville lupauksilleen. Opetusministeri puhui vappupuheessa arvolähtöisestä politiikasta ja totesi, ettei koulutuksesta enää pidä leikata. Ministerin mukaan paras investointi tulevaisuuteen on panostus lapsiin, nuoriin ja osaamiseen. Myös monet muut kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kansanedustajat käyttivät samansuuntaisia puheenvuoroja ennen vaaleja ja vielä vaalien jälkeenkin. Nimiä mainitsematta viime keväänä nykyisten hallituspuolueiden edustajat totesivat muun muassa seuraavaa:
– koulutusleikkauksille on pantava piste – kun etsimme keinoja siihen, millä pieni kansakuntamme lähtee nousuun, on tärkein tekijä koulutus ja osaaminen
– koulutuksellinen tasa-arvo on hyvinvointiyhteiskunnan kannalta keskeisessä asemassa. Koulutuksesta ei saa leikata.
– pienistä opetusryhmistä saadut hyödyt ovat paljon suurempia kuin niistä aiheutuneet kustannukset.
-valtion on säästettävä, mutta koulutus ei ole tulevaisuutta ajatellen se lähde, josta leikataan laadun kustannuksella
Erittäin kannatettavia ajatuksia, mutta nyt hallituksen toimet ovat täysin päinvastaisia. Hallituksen säästöt uhkaavat koulutuksen laatua joka tasolla. Koulutuksen kärkihankkeisiin suunnatut rahat eivät auta, jos perusta murtuu. Digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen on toki tärkeää, mutta ei niillä paikata nyt tehtäviä säästöjä. Päivähoidon ja peruskoulun ryhmäkokojen kasvattaminen uhkaa lasten ja nuorten mahdollisuuksien yhdenvertaisuutta. Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että hyväksytään se, että osa tarvitsee enemmän tukea ja ohjausta. Paras tuki, josta hyötyvät kaikki lapset, on pienet ryhmäkoot. Osa lapsista pärjää hyvin isossakin ryhmässä, mutta sekä päiväkodissa että peruskoulussa on lapsia, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea ja ohjausta oppimiseen. Monelle lapselle liian suuret ryhmät ovat myös keskittymisen ja oppimisen este.
On syytä olla huolissaan myös ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta, sillä siihen kohdistuvat säästöt ovat suuria. Toisaalta ei voi olla ihmettelemättä hallituksen prosessinhallintataitoja. Ammatillisen koulutuksen kärkihanke ns. ”ammatillisen koulutuksen reformi”, jonka tarkoituksena on saada säästöjä aikaan, on tarkoitus toteuttaa vuonna 2018, mutta jo vuonna 2017 on tarkoitus leikata ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa. Ei voi olla kysymättä, meneekö tämä nyt oikeassa järjestyksessä eteenpäin? Hallituksen pitäisi nyt muistaa, että Suomen kilpailuvaltti on aina ollut osaamisessa sekä koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen laadussa. Hallituksen tutkimukseen ja koulutukseen kohdentuvilla leikkaustoimilla kilpailukykymme heikkenee ja edellytyksemme pärjätä maailman markkinoilla kaventuvat merkittävästi. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa hallitus tietoisilla päätöksillä heikentää Suomen osaamistasoa, heikentää koulutuksellista tasa-arvoa sekä syö tulevaisuuden kasvumahdollisuudet.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
