Logo
  • Merja
  • Arvot
  • Kirjoitukset
  • Eduskunnassa 2011-2023
  • Kuvat
  • Saadut tunnustuspalkinnot
  • Yhteystiedot
www.sdp.fi
Copyright, 2014
20.8.2019
Merja Mäkisalo-Ropponen
Blogilta
0

Näyttö käyttöön – myös poliittisessa päätöksenteossa

EdellinenSeuraava

Mitä on näyttöön perustuva toiminta?

Näytöllä tarkoitetaan luotettavaa ja ajantasaista tutkimustietoa tai sen puuttuessa asiantuntijoiden yhteisymmärrystä asiasta. Vahvin näytön muoto on järjestelmällisen katsauksen tekeminen, jossa tarkoituksena on tiivistää luotettavien alkuperäistutkimusten näyttö kliinisen ja hallinnollisen päätöksenteon tueksi. Tiivistetty tutkimustieto tarjoaa tietoa esimerkiksi eri menetelmän vaikuttavuudesta, käyttökelpoisuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja merkityksellisyydestä.

 

 

Näyttö sosiaali- ja terveystoimessa

Näyttöön perustuva lääketiede on jo tuttu käsite. Liian usein kuitenkin unohtuu, ettei parhainkaan lääketieteellinen hoito johda potilaan kannalta hyvään lopputulokseen, jos muiden ammattiryhmien toiminta ja koko hoitoketju eivät perustu parhaaseen mahdolliseen näyttöön ja siten tue laadukasta hoitoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustehokkuus paranee, kun pystytään karsimaan tehottomia ja vanhentuneita käytäntöjä ja korvaamaan ne tuloksellisilla toimintatavoilla. Siksi tarvitaan myös esimerkiksi näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja sosiaalityötä.

Arkipäiväisestä sanottuna tavoitteena on, että toiminnan tulee perustuva johonkin muuhun kuin arvailun, ”mutuiluun” ja ”meillä on aina tehty näin” – malliin.

Tutkimusnäytön pitäisi ohjata myös poliittisia päätöksentekijöitä. Valitettavasti näin ei ole – tästä esimerkkinä on sotelakien valmistelu edellisellä kaudella.

 

 

Terveystaloustieteellinen tutkimus osaksi poliittista päätöksentekoa

Liian usein päätökset tehdään liian lyhyellä perspektiivillä eikä esimerkiksi päätösten vaihtoehtoiskustannuksia lasketa eikä kustannus-hyötyanalyyseja tehdä. Näitä menetelmiä voi oppia esimerkiksi terveystaloustieteestä.

Vaikutusten etukäteisarviointi on monessa ministeriössä puutteellista, vaikka ministeriöillä on ohjeistus niiden tekemisen. Olin viime kaudella työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa ja monen lakiesityksen kohdalla jouduimme toteamaan sukupuolivaikutusten arviointien olevan kokonaan tekemättä tai puutteellista.

Myös terveyden- ja hyvinvointivaikutusten arvioinnit jäävät usein tekemättä – jopa sosiaali- ja terveysministeriön lakiesityksissä.

Kestävä kehitys nostettiin jo viime hallituskaudella kaiken toiminnan perustaksi, mutta siitä huolimatta asian toteutumista ei arvioitu kunnolla lainsäädäntötyössä tai talousarvion laadinnassa. Edes ympäristöministeriön lakiesityksissä ei aina ollut kunnollista ympäristövaikutusten arviointia.

Politiikassa tehdään liian usein säästöpäätöksiä, jotka pidemmällä tähtäimellä aiheuttavat yhteiskunnalle lisääntyviä kustannuksia. Ilmiö ei ole uusi. Näin tehtiin jo 1990-luvun laman aikana, jolloin juustohöyläleikkausten johdosta aiheutettiin tuleviksi vuosikymmeniksi sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusten mukaan vuonna 1987 syntyneillä eli laman lapsilla, joita on seurattu pitkittäistutkimuksessa koko heidän elämänsä ajan, on huomattavasti enemmän mielenterveysongelmia, köyhyyttä ja syrjäytymistä kuin ennen lamaa lapsuuttaan tai nuoruuttaan viettäneillä.

Myös viime hallituskaudella tehtiin samoja virheitä. Esimerkiksi laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen murentaminen tulee pitkällä tähtäyksellä kalliiksi. Yksi varhaiskasvatuksen sijoitettu euro tuottaa tulevaisuudessa yhteiskunnalle seitsemän euroa takaisin.

 

 

Tulevaisuusvaliokunnassa ja tarkastusvaliokunnassa on erilainen toimintatapa

Eduskunnassa on kuitenkin kaksi valiokuntaa, jossa hyödynnetään paljon tutkijoita ja tutkimustietoa. Nämä valiokunnat ovat tulevaisuusvaliokunta ja tarkastusvaliokunta.

Tulevaisuusvaliokunnan tehtävä on ennakoida tulevaisuutta ja siinä se hyödyntää tulevaisuustutkimuksen menetelmiä.

Tulevaisuusvaliokunnan työn tarkoitus ja tehtävä on pyrkiä katsomaan tulevaisuutta noin 5 -15 vuoden perspektiivillä ja laatia sekä myönteisiä että kielteisiä tulevaisuuden skenaarioita, jotka perustuvat ennakointitietoon. Kuuntelemme tulevaisuustutkijoita ja haastamme ministeriöitä ja muita päätöksentekijöitä uudenlaiseen ajatteluun.

Politiikan tehtävänä on toimia niin, etteivät kielteiset skenaariot toteudu ja toisaalta edistää myönteisten skenaarioiden toteutumista. Tulevaisuus ei vyöry päällemme, vaan se tehdään yhdessä.

Viime kaudella tulevaisuusvaliokunta nosti voimallisesti esille hyvinvointitalous-ajattelua, joka pitäisi saada perinteisen talousajattelun rinnalle. Panostaminen terveyteen ja hyvinvointiin säästää tulevaisuuden menoja, sillä säästäminen näissä asioissa aiheuttaa kuluja tulevaisuuteen. Olenkin iloinen, että uudessa hallitusohjelmassa ensimmäisen kerran puhutaan hyvinvointitaloudesta.

Emme voi varmuudella tietää, mitkä tekijät tulevaisuudessa vaikuttavat hyvinvoinnin lisääntymisen kautta esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenojen vähentämiseen. Kuitenkin meillä on jo hyvää tutkimuksellista näyttöä monista ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja kuntoutuksen toimenpiteistä, joiden voidaan melko suurella todennäköisyydellä sanoa lisäävän hyvinvointia ja samalla vähentävän yhteiskunnan tulevaisuuden menoja. Tavanomaisen, kohtuullisen lyhyen aikavälin päähän katsova budjettisuunnittelussa investointinäkökulma jää liian vähälle huomiolle.

Johdonmukainen ja riittävän kauas tulevaisuuteen katsova politiikka tarvitsee suunnittelun tueksi monipuolisempia mittareita ja vaikutusarvioita kuin mitä nyt käytetään. Viime kaudella tulevaisuusvaliokunta julkaisi selvityksen jo olemassa olevista hyvinvointimittareista ja niiden hyödyntämisen mahdollisuuksista. Julkisen talouden suunnittelua on kehitettävä niin, että samalla, kun arvioidaan julkishallinnon panosten suhdetta bruttokansantuotteen kasvuun, on myös erotettava julkiset investoinnit ja julkishallinnon juoksevat kulut toisistaan. Julkisen talouden suunnitelmissa ja vuosittaisissa talousarvioissa julkisia investointeja ja julkishallinnon juoksevia kuluja tulee käsitellä eri tavoin. Oleellista on se, etteivät lyhyen aikavälin budjettikäytännöt saa estää tai vaikeuttaa pitkällä aikavälillä vaikuttavien investointien toteuttamista. Tämä koskee niin hyvinvointi-, sivistys- kuin infrainvestointeja ja kaikkea muita kauaskantoisia politiikkatoimia.

Tällä kaudella toimin tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtajana. Tämä valiokunta on toinen eduskunnan valiokunnista, jossa hyödynnetään tutkimusta ja tutkijoita.

Tarkastusvaliokunta käsittelee muun muassa eduskunnalle annettavat hallituksen vuosikertomuksen, valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksen ja puolue- ja vaalirahoituksen valvonnasta antamat kertomukset sekä finanssipolitiikan tarkastuksesta ja valvonnasta antamat erilliskertomukset, eduskunnan tilintarkastajien kertomukset sekä valmistelee valtion taloudenhoidon valvontaa koskevat asiat. Tarkastusvaliokunnalla on oikeus omasta aloitteestaan ottaa käsiteltäväkseen toimialaansa kuuluva asia sekä laatia siitä mietintö täysistunnolle.

Toivon, että voisimme omina asioina tutkia tällä kaudella esimerkiksi vaikutusten arviointien toteutumista lakiesityksissä sekä sitä, miten terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen näkyy lainsäädäntötyössä.

Odotan tätä työtä suurella mielenkiinnolla!

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja

 

Julkaistu Savon Sanomien blogissa 20.8.2019.

Jaa Sosiaalisessa Mediassa
Merja Mäkisalo-Ropponen

Kirjoittaja Merja Mäkisalo-Ropponen

Jätä kommentti Peruuta vastaus

Tervetuloa

Merja Facebookissa    Merja Twitterissä

Tavattavissa

heinäkuu 2025
matiketopelasu
  1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31    
« kesä   elo »
Twiitit @merjamakisalo

Viimeisimmät artikkelit

  • Puheeni hyvinvointialueen valtuustossa 4.5.2025 5.6.2025
  • Kulttuuri, taide ja omannäköinen tekeminen 30.5.2025
  • Hyvää kansainvälistä Sairaanhoitajien päivää 12.5.2025 (lyhennelmä puheenvuorostani ”Tää polku vie sut mihin vaan – Sairaanhoitajan monet mahdollisuudet” – webinaarissa) 13.5.2025
  • Poliittinen tilannekatsaus: Savo-Karjalan Demarinaiset 27.4.2025 29.4.2025
  • Puheeni Mielen hyvinvointia kaikille – kampanjan avajaisissa Joensuun torilla 26.4.2025 27.4.2025

Arkistot

  • kesäkuu 2025 (1)
  • toukokuu 2025 (2)
  • huhtikuu 2025 (2)
  • maaliskuu 2025 (4)
  • helmikuu 2025 (2)
  • tammikuu 2025 (2)
  • joulukuu 2024 (5)
  • marraskuu 2024 (3)
  • lokakuu 2024 (6)
  • syyskuu 2024 (3)
  • elokuu 2024 (3)
  • kesäkuu 2024 (3)
  • toukokuu 2024 (6)
  • huhtikuu 2024 (4)
  • maaliskuu 2024 (4)
  • helmikuu 2024 (2)
  • tammikuu 2024 (1)
  • joulukuu 2023 (3)
  • marraskuu 2023 (6)
  • lokakuu 2023 (6)
  • syyskuu 2023 (5)
  • elokuu 2023 (2)
  • heinäkuu 2023 (2)
  • kesäkuu 2023 (4)
  • toukokuu 2023 (8)
  • maaliskuu 2023 (10)
  • helmikuu 2023 (15)
  • tammikuu 2023 (9)
  • joulukuu 2022 (8)
  • marraskuu 2022 (14)
  • lokakuu 2022 (15)
  • syyskuu 2022 (13)
  • elokuu 2022 (10)
  • heinäkuu 2022 (2)
  • kesäkuu 2022 (18)
  • toukokuu 2022 (13)
  • huhtikuu 2022 (8)
  • maaliskuu 2022 (13)
  • helmikuu 2022 (10)
  • tammikuu 2022 (6)
  • joulukuu 2021 (7)
  • marraskuu 2021 (8)
  • lokakuu 2021 (12)
  • syyskuu 2021 (13)
  • elokuu 2021 (5)
  • heinäkuu 2021 (1)
  • kesäkuu 2021 (13)
  • toukokuu 2021 (10)
  • huhtikuu 2021 (9)
  • maaliskuu 2021 (11)
  • helmikuu 2021 (10)
  • tammikuu 2021 (6)
  • joulukuu 2020 (9)
  • marraskuu 2020 (9)
  • lokakuu 2020 (9)
  • syyskuu 2020 (10)
  • elokuu 2020 (7)
  • kesäkuu 2020 (10)
  • toukokuu 2020 (11)
  • huhtikuu 2020 (14)
  • maaliskuu 2020 (13)
  • helmikuu 2020 (13)
  • tammikuu 2020 (7)
  • joulukuu 2019 (8)
  • marraskuu 2019 (9)
  • lokakuu 2019 (16)
  • syyskuu 2019 (15)
  • elokuu 2019 (11)
  • kesäkuu 2019 (2)
  • toukokuu 2019 (1)
  • huhtikuu 2019 (2)
  • maaliskuu 2019 (14)
  • helmikuu 2019 (10)
  • tammikuu 2019 (13)
  • joulukuu 2018 (2)
  • marraskuu 2018 (3)
  • lokakuu 2018 (6)
  • syyskuu 2018 (7)
  • elokuu 2018 (1)
  • kesäkuu 2018 (4)
  • toukokuu 2018 (3)
  • huhtikuu 2018 (2)
  • maaliskuu 2018 (5)
  • helmikuu 2018 (11)
  • tammikuu 2018 (1)
  • joulukuu 2017 (6)
  • marraskuu 2017 (10)
  • lokakuu 2017 (9)
  • syyskuu 2017 (11)
  • elokuu 2017 (4)
  • heinäkuu 2017 (2)
  • kesäkuu 2017 (7)
  • toukokuu 2017 (6)
  • huhtikuu 2017 (7)
  • maaliskuu 2017 (8)
  • helmikuu 2017 (8)
  • tammikuu 2017 (3)
  • joulukuu 2016 (8)
  • marraskuu 2016 (5)
  • lokakuu 2016 (10)
  • syyskuu 2016 (8)
  • elokuu 2016 (4)
  • kesäkuu 2016 (8)
  • toukokuu 2016 (5)
  • huhtikuu 2016 (9)
  • maaliskuu 2016 (6)
  • helmikuu 2016 (4)
  • tammikuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (5)
  • marraskuu 2015 (9)
  • lokakuu 2015 (8)
  • syyskuu 2015 (15)
  • elokuu 2015 (8)
  • heinäkuu 2015 (4)
  • kesäkuu 2015 (14)
  • toukokuu 2015 (12)
  • huhtikuu 2015 (11)
  • maaliskuu 2015 (17)
  • helmikuu 2015 (16)
  • tammikuu 2015 (12)
  • joulukuu 2014 (7)
  • marraskuu 2014 (8)
  • lokakuu 2014 (6)
  • syyskuu 2014 (3)
  • elokuu 2014 (4)
  • heinäkuu 2014 (2)
  • kesäkuu 2014 (3)

Kategoriat

  • Blogilta (373)
  • Kolumnit (400)
  • Linkit (7)
  • Merja mediassa (4)
  • Mielipidekirjoitus (1)
  • Puheet (38)
  • Tiedotteet (88)
  • Videot (20)