Logo
  • Merja
  • Arvot
  • Kirjoitukset
  • Eduskunnassa 2011-2023
  • Kuvat
  • Saadut tunnustuspalkinnot
  • Yhteystiedot
www.sdp.fi
Copyright, 2014
7.1.2019
Merja Mäkisalo-Ropponen
Blogilta
0

Osaava ja riittävä henkilökunta on vanhuspalveluiden laadun tae!

EdellinenSeuraava

(Julkaistu Savon Sanomissa 2.1.2019)

Vanhuspalveluiden laadusta on viime aikoina keskusteltu paljon. Muun muassa SuPer on puhunut henkilökunnan vähäisyydestä johtuvista laatuongelmista. Lisäksi Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) on tuonut esiin niin palveluasumisen kuin kotihoidon haasteita ja henkilöstön jaksamisen ongelmia. Erityistä huolta herättää vanhusten kaltoinkohtelun esiintyvyys ympärivuorokautisissa yksiköissä.

Henkilöstön voimavarat ja ikääntyneiden tarpeet eivät kohtaa ja hoitajien jaksaminen on äärirajoilla. Esimerkiksi kotihoidossa on entistä huonokuntoisempia ja vaativampaa hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia ikääntyneitä. Kotihoidon henkilöstöresurssit ja asiakkaiden tarpeet eivät kohtaa, mikä estää mm. hoito- ja palvelusuunnitelmien toteuttamisen laadukkaasti. SuPerin vuonna 2018 tekemässä selvityksessä mukana olleista työntekijöistä vain pieni osa (19 %) koki, että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuivat hyvin. Hoitajat kertoivat, etteivät he pysty antamaan riittävää hoitoa, kokevat riittämättömyyttä ja omien työolosuhteidensa huonontuneen. Suurta huolta herättää viesti siitä, että suuri osa vastaajista ei koe jaksavansa tulevien vuosien aikana tehdä nykyistä työtään ja iso osa harkitsee jättävänsä hoitotyön. Jopa kaksi viidestä kotihoidon työntekijästä harkitsee lopettamista.

Sekä hoidon ja hoivan laadun että hoitajien hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta riittävästä henkilökuntamäärästä huolehtiminen on tärkeää. Henkilöstömitoituksia laskettaessa on huomioitava vain välittömään hoitotyöhön osallistuvat ammatillisen koulutuksen saaneet henkilöt. Mitoituksia ei nykyisestään saa heikentää ja monin paikoin niitä olisi jopa parannettava.

Yksi syy nykyiseen tilanteeseen on vanhuspalveluiden valvonnan puutteet. Aluehallintoviranomaisten valvontaresurssit, joita on viime vuosina jopa karsittu, eivät ole riittävät. Nykyresursseilla ei pystytä hoitamaan valvontatehtäviä kunnolla eikä omavalvonta ole riittävä valvontamekanismi. Monessa paikassa omavalvontasuunnitelma näyttää paperilla hyvältä, mutta todellisuus on kuitenkin jotain ihan muuta.

Aluehallintoviranomaisten valvontaresurssien parantamisen lisäksi Suomeen tarvitaan vanhusasiavaltuutettu. Mallia voi ottaa lapsiasiavaltuutetun työskentelystä, jonka asemaa ja merkitystä ei kukaan kiistä yhteiskunnassamme. Lapsiasiavaltuutettu antaa muun muassa kerran neljässä vuodessa eduskunnalle kertomuksen toimialaltaan. Juuri tällaista palautetta päättäjät tarvitsisivat myös ikäihmisten oikeuksien toteutumisesta.

Myös tutkimusta, koulutusta ja kehittämistyötä tarvitaan!

Toisaalta ikäihmisten hoidon ja hoivan kehittämisessä on huomioitava, että ikääntyviä ihmisiä ja heidän palveluitaan koskeva tutkimus on edelleen yksipuolista. Tarvitsemme esimerkiksi lisää tutkimusta uudenlaisista hoito-, kuntoutus- ja hoivakäytännöistä ja mahdollisuuksista. Toisin sanoen toiminnan on perustuttava riittävään tutkimusnäyttöön, ei ”mutuiluun” tai ”meillä on aina tehty näin” –toimintatapoihin.

Ikäihmisten palveluiden, hoidon, kuntoutuksen ja hoivan toteutukseen tarvitaan moniammatillista henkilökuntaa ja osaamista. Erityisesti gerontologisesta erityisosaamisesta on tällä hetkellä puutetta. Myös työyhteisöjen hyvää johtamista on kehitettävä. Erityisesti on huomiota kiinnitettävä työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä uupunut työntekijä ei kykene toimimaan eettisesti korkeatasoisesti.

Jos halutaan ikäihmisten hoidon ja hoivan kehittyvän, myös asenteissa ja ammattilaisten koulutuksessa tarvitaan muutosta. Erityisesti muistisairaiden kohtaamiseen, itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen sekä toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen on ammattilaisten saatava nykyistä paremmat valmiudet. Täydennyskoulutustarve on valtaisa muun muassa uuden tiedon lisääntymisen myötä.

Vapaaehtoistoimintaakin tarvitaan, mutta ammattilaisia ei voida korvata vapaaehtoisilla eikä vapaaehtoisia saa laskea mitoituksiin. Vapaaehtoisten perehdytykseen, koulutukseen ja hyvinvointiin on panostettava.

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)

Jaa Sosiaalisessa Mediassa
Merja Mäkisalo-Ropponen

Kirjoittaja Merja Mäkisalo-Ropponen

Jätä kommentti Peruuta vastaus

Tervetuloa

Merja Facebookissa    Merja Twitterissä

Tavattavissa

heinäkuu 2025
matiketopelasu
  1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31    
« kesä   elo »
Twiitit @merjamakisalo

Viimeisimmät artikkelit

  • Puheeni hyvinvointialueen valtuustossa 4.5.2025 5.6.2025
  • Kulttuuri, taide ja omannäköinen tekeminen 30.5.2025
  • Hyvää kansainvälistä Sairaanhoitajien päivää 12.5.2025 (lyhennelmä puheenvuorostani ”Tää polku vie sut mihin vaan – Sairaanhoitajan monet mahdollisuudet” – webinaarissa) 13.5.2025
  • Poliittinen tilannekatsaus: Savo-Karjalan Demarinaiset 27.4.2025 29.4.2025
  • Puheeni Mielen hyvinvointia kaikille – kampanjan avajaisissa Joensuun torilla 26.4.2025 27.4.2025

Arkistot

  • kesäkuu 2025 (1)
  • toukokuu 2025 (2)
  • huhtikuu 2025 (2)
  • maaliskuu 2025 (4)
  • helmikuu 2025 (2)
  • tammikuu 2025 (2)
  • joulukuu 2024 (5)
  • marraskuu 2024 (3)
  • lokakuu 2024 (6)
  • syyskuu 2024 (3)
  • elokuu 2024 (3)
  • kesäkuu 2024 (3)
  • toukokuu 2024 (6)
  • huhtikuu 2024 (4)
  • maaliskuu 2024 (4)
  • helmikuu 2024 (2)
  • tammikuu 2024 (1)
  • joulukuu 2023 (3)
  • marraskuu 2023 (6)
  • lokakuu 2023 (6)
  • syyskuu 2023 (5)
  • elokuu 2023 (2)
  • heinäkuu 2023 (2)
  • kesäkuu 2023 (4)
  • toukokuu 2023 (8)
  • maaliskuu 2023 (10)
  • helmikuu 2023 (15)
  • tammikuu 2023 (9)
  • joulukuu 2022 (8)
  • marraskuu 2022 (14)
  • lokakuu 2022 (15)
  • syyskuu 2022 (13)
  • elokuu 2022 (10)
  • heinäkuu 2022 (2)
  • kesäkuu 2022 (18)
  • toukokuu 2022 (13)
  • huhtikuu 2022 (8)
  • maaliskuu 2022 (13)
  • helmikuu 2022 (10)
  • tammikuu 2022 (6)
  • joulukuu 2021 (7)
  • marraskuu 2021 (8)
  • lokakuu 2021 (12)
  • syyskuu 2021 (13)
  • elokuu 2021 (5)
  • heinäkuu 2021 (1)
  • kesäkuu 2021 (13)
  • toukokuu 2021 (10)
  • huhtikuu 2021 (9)
  • maaliskuu 2021 (11)
  • helmikuu 2021 (10)
  • tammikuu 2021 (6)
  • joulukuu 2020 (9)
  • marraskuu 2020 (9)
  • lokakuu 2020 (9)
  • syyskuu 2020 (10)
  • elokuu 2020 (7)
  • kesäkuu 2020 (10)
  • toukokuu 2020 (11)
  • huhtikuu 2020 (14)
  • maaliskuu 2020 (13)
  • helmikuu 2020 (13)
  • tammikuu 2020 (7)
  • joulukuu 2019 (8)
  • marraskuu 2019 (9)
  • lokakuu 2019 (16)
  • syyskuu 2019 (15)
  • elokuu 2019 (11)
  • kesäkuu 2019 (2)
  • toukokuu 2019 (1)
  • huhtikuu 2019 (2)
  • maaliskuu 2019 (14)
  • helmikuu 2019 (10)
  • tammikuu 2019 (13)
  • joulukuu 2018 (2)
  • marraskuu 2018 (3)
  • lokakuu 2018 (6)
  • syyskuu 2018 (7)
  • elokuu 2018 (1)
  • kesäkuu 2018 (4)
  • toukokuu 2018 (3)
  • huhtikuu 2018 (2)
  • maaliskuu 2018 (5)
  • helmikuu 2018 (11)
  • tammikuu 2018 (1)
  • joulukuu 2017 (6)
  • marraskuu 2017 (10)
  • lokakuu 2017 (9)
  • syyskuu 2017 (11)
  • elokuu 2017 (4)
  • heinäkuu 2017 (2)
  • kesäkuu 2017 (7)
  • toukokuu 2017 (6)
  • huhtikuu 2017 (7)
  • maaliskuu 2017 (8)
  • helmikuu 2017 (8)
  • tammikuu 2017 (3)
  • joulukuu 2016 (8)
  • marraskuu 2016 (5)
  • lokakuu 2016 (10)
  • syyskuu 2016 (8)
  • elokuu 2016 (4)
  • kesäkuu 2016 (8)
  • toukokuu 2016 (5)
  • huhtikuu 2016 (9)
  • maaliskuu 2016 (6)
  • helmikuu 2016 (4)
  • tammikuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (5)
  • marraskuu 2015 (9)
  • lokakuu 2015 (8)
  • syyskuu 2015 (15)
  • elokuu 2015 (8)
  • heinäkuu 2015 (4)
  • kesäkuu 2015 (14)
  • toukokuu 2015 (12)
  • huhtikuu 2015 (11)
  • maaliskuu 2015 (17)
  • helmikuu 2015 (16)
  • tammikuu 2015 (12)
  • joulukuu 2014 (7)
  • marraskuu 2014 (8)
  • lokakuu 2014 (6)
  • syyskuu 2014 (3)
  • elokuu 2014 (4)
  • heinäkuu 2014 (2)
  • kesäkuu 2014 (3)

Kategoriat

  • Blogilta (373)
  • Kolumnit (400)
  • Linkit (7)
  • Merja mediassa (4)
  • Mielipidekirjoitus (1)
  • Puheet (38)
  • Tiedotteet (88)
  • Videot (20)