Kansalaisten perusoikeudet eivät aina toteudu
Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamies antaa vuosittain eduskunnalle toimintakertomuksen toiminnastaan ja tekemistään päätöksistä. Vuoden 2014 kertomuksen lähetekeskustelu käytiin tällä viikolla eduskunnassa.
Oikeusasiamiehen kertomuksen vuoden 2014 erityisteemana oli vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen. Oikeusasiamiehen mukaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien toteuttamisessa on Suomessa paljon fyysisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia esteitä sekä kohtuullisten mukautusten puutteita.
Vammaiset ihmiset voivat käyttää tällä hetkellä vain osaa yhteiskunnan palveluista ja osallistua vain osaan yhteiskunnan toiminnoista ympäristön esteellisyyden vuoksi. Kaikkien aistien esteetön ympäristö on sekä vammaiselle että ei-vammaiselle henkilölle hyvä ympäristö, mutta vammaiselle henkilölle se on itsenäisen elämän ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien ehdoton edellytys.
Oikeusasiamiehen mukaan vammaisten henkilöiden työllistymistä ja oikeutta perheeseen ei tueta riittävästi. Monissa tapauksissa kehitysvammaiset tekevät työtä esimerkiksi toimintakeskuksissa vähimmäispalkkaa pienemmällä palkalla. Vammaisten lasten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat usein riittämättömiä ja vammaisten lasten päiväkoti- ja koulukuljetuksissa on puutteita.
Ongelman taustalla on osittain vanhentunut lainsäädäntö, jossa ei esimerkiksi riittävästi huomioida psyykkisiä, neurologisia, neuropsykologisia ja kommunikaatioon liittyviä toimintarajoitteita. Vammaispalvelulainsäädännön uudistamistyöryhmältä on valmistunut juuri ehdotus uudeksi sosiaalihuoltolakia täydentäväksi lainsäädännöksi, jossa säädetään vammaisten henkilöiden tarvitsemista erityispalveluista. Lain tavoitteena on varmistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja osallisuus yhteiskunnassa. Työryhmän työ on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Jo tämän oikeusasiamiehen kertomuksen perusteella tämä lakiuudistus on tarpeellinen. Olenkin huolissani siitä, että hallitusohjelman mukaan hallitus arvioi uudelleen, viekö se lakiuudistusta lainkaan eteenpäin, jos lain myötä kuntien tehtävät ja velvoitteet lisääntyvät. Kysymys on kuitenkin vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumisesta ja toivonkin hallitukselta inhimillisyyttä tässä asiassa.
Oikeusasiamies otti kantaa myös itsemääräämisoikeuden toteutumisessa ilmeneviin ongelmiin erityisesti vammaisten ja ikäihmisten hoidossa. Valviran tekemän selvityksen mukaan lähes puolet sosiaalihuollon ympärivuorokautisista toimintayksiköistä on käyttänyt rajoitustoimenpiteitä vuoden 2014 aikana. Kaikista rajoitustoimenpiteitä käyttäneistä toimintayksiköistä yli puolet oli vanhustenhuollon toimintayksiköitä. Toiseksi eniten rajoitustoimenpiteitä käyttivät kehitysvammaisten ympärivuorokautiset asumispalveluyksiköt, joista 43 % oli käyttänyt niitä. Tällä hetkellä mikään laki ei säätele rajoitustoimenpiteiden käytöstä selkeästi ja niitä käytetään turhaan ja liikaa. Siksi viimekaudella perustuslakivaliokuntaan jääneellä itsemääräämisoikeuslailla on kiire. Esimerkiksi muistisairautta sairastavien hoitotyössä on huomattu, että työyhteisössä, jossa on riittävästi ja hyvin koulutettua henkilökuntaa, ei käytetä rajoittavia toimenpiteitä lähes koskaan. Kysymys on siis ammattitaidosta ja osaamisesta sekä lisäksi henkilökunnan riittävyydestä. Olenkin huolissani hallituksen suunnitelmista vähentää vanhustenhoidon laatusuosituksissa olevaa hoitajamitoitusta ja laskea henkilökunnan koulutustasovaatimuksia. Erilaisen osaamisen tuominen hoito- ja hoivatyöhön on positiivista, mutta se ei saa tapahtua koulutettua henkilökuntaa vähentämällä.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
