Tulevaisuuden strategiaa tekemässä
Kirjoitin Savo-Karjalan Sdp-piirin jäsenviestiin terveisiä hyvinvointialueelta
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella käynnistyi hyvinvointialuestrategian päivittäminen 22.1.2026 pidetyssä seminaarissa. Ihan alusta tämä työ ei kuitenkaan alkanut, sillä jo syksyn perehdytysseminaarissa valtuutetuilta kyseltiin ensimmäisiä tuntoja siitä, mihin uudessa strategiassa pitäisi keskittyä. Silloin valtuutetut korostivat oikea-aikaisten palvelujen saatavuutta, pito- ja vetovoimaista Pohjois-Karjalaa sekä kustannusvaikuttavia sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja. Erityisesti huomiota toivottiin kiinnitettävän vanhuspalvelujen saatavuuteen, kokonaisvaltaisen hoidon järjestämiseen ja häiriökysynnän vähentämiseen. Häiriökysynnällä tarkoitetaan sitä, ettei asiakas saa tarpeisiinsa nähden oikeaa ja riittävää palvelua ja siksi hän joutuu hakemaan sitä uudestaan ja uudestaan. Häiriökysyntä-käsitteen sijasta voidaan käyttää ongelmaa paremmin kuvaavaa ilmaisua kohtaamattoman tarpeen ilmiö. Kohtaamaton tarve heikentää hoidon laatua ja aiheuttaa pidemmällä aikavälillä myös turhia kustannuksia. Kun ihminen ei saa oikeaa apua oikeaan aikaan, tilanne pitkittyy ja mutkistuu.
Nyt pidetyssä seminaarissa jatkettiin valtuutettujen mielipiteiden kyselyä digitaalisen Voxit keskustelualustan avulla. Helmi- maaliskuun aikana strategian sisällöstä kysytään laaja-alaisesti myös henkilöstöltä ja kansalaisilta sekä digitaalisesti että kasvokkain kohtaamalla. Voxit -kyselyn lisäksi jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa järjestetään keskustelutilaisuus, johon kaikki ovat tervetulleita kertomaan ajatuksiaan siitä, mitä strategiassa tulisi korostaa. Henkilökunnalle järjestetään Voxit -kyselyn lisäksi pyöreän pöydän keskustelutilaisuus.
Seuraavan kerran valtuusto keskustelee strategiasta 25.2.2026 pidettävässä iltakoulussa ja huhtikuussa kokoonnutaan yhteiseen seminaariin. Strategia on tarkoitus hyväksyä 8.10.2026 pidettävässä valtuuston kokouksessa. Olennaista on, että strategia valmistuu hyvissä ajoin ennen talousarvion hyväksymistä, sillä strategia ohjaa kaikkea toimintaa ja merkittävissä määrin nimenomaan määrärahojen kohdentamista. Tulevissa talousarvioissa kohdennuksia on tehtävä erityisesti ikäihmisten asumispalveluihin sekä lapsiperheiden varhaiseen tukeen.
Hyvinvointialuestrategian avulla rakennetaan tiekartta tulevaisuuteen. Tiekarttaan kirjataan suunta, tavoitteet ja valinnat, jotka ohjaavat resurssien kohdentamista, varmistavat kilpailukyvyn, sitouttavat henkilöstöä ja mahdollistavat sopeutumisen muuttuvaan toimintaympäristöön. Ilman yhdessä laadittua strategiaa toiminta ja kehittäminen on helposti irrallista ja riskinä on tieltä eksyminen, kilpailuedun menettäminen ja resurssien tuhlaaminen. Kun resursseja on niukasti, on osattava tehdä valintoja. Tekemällä oikeita valintoja, pystymme turvaamaan kohtuulliset palvelut tulevaisuudessakin kaikille pohjoiskarjalaisille.
Strategiassa katsotaan aina eteenpäin, eikä haikailla menneitä. Itse ajattelen, että tärkeää on panostaa ennaltaehkäiseviin ja terveyttä ja hyvinvointia edistäviin palveluihin yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. Tämänkaltaiset hyvinvointi-investoinnit säästävät tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia pitkällä tähtäimellä. Toisin päin sanottuna ennaltaehkäisyn sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen laiminlyönti, varmuudella lisäävät tulevaisuuden palvelutarvetta ja sitä kautta myös kustannuksia.
Toivon avointa ja rohkeasti tulevaisuuteen katsovaa strategiatyöskentelyä. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tulevat strategiset valinnat tehdään viranhaltijoiden, henkilöstön, alueen asukkaiden, sidosryhmien ja poliittisten päättäjien yhteistyönä.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston pj.
