Palvelutarve kasvaa – rahoitus ei

Kirjoitukseni Itäsuomalaisessa 8.1.2026

Viime kaudella sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin eduskunnassa tiedostaen, että siihen jäi korjaustarpeita. Ajatuksena oli, että kokemusten perusteella tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset.  Nykyinen hallitus on kuitenkin haluton tekemää tarvittavia korjauksia ja tämä aiheuttaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle ongelmia. Rahoituslakiin sisältyvä siirtymätasaus ja siihen kuuluva leikkuri vähentää Siun sotelle kuuluvasta tarveperusteisesta rahoituksesta vuonna 2026 noin 55 miljoonaa eroa. Käytännössä leikkuri tarkoittaa sitä, että vaikka Siun soten asukkaiden palvelutarve oikeuttaisi suurempaan rahoitukseen, siirtymätasaus leikkaa tästä osan pois. Jos hyvinvointialue saisi sille kuuluvan rahoituksen, meillä ei olisi ongelmia palvelujen järjestämisessä.

Rahoituslaki ei kuitenkaan ole ainoa talousongelmia hyvinvointialueille aiheuttava asia. Hallitus on myös leikannut ja tämän vuoden talousarviossa leikkaa noin 640 miljoonaa euroa hyvinvointialueilta. Leikkauksia on tehty ja tehdään muun muassa kuntouttavaan työtoimintaan, nuorten terveystarkastuksiin, kotihoitoon ja hoitajamitoituksiin. Lastensuojelusta on leikattu 12 miljoonaa euroa ja hoitotakuusta lähes 150 miljoonaa euroa.

Nyt on suuri riski, että hallituksen säästöpäätökset lapsiperheisiin, terveyspalveluihin, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja työttömien toimeentuloon aiheuttavat valtavan suuria kustannuksia tulevaisuudessa ja hidastavat suotuisaa talouskehitystä – inhimillisistä kärsimystarinoista puhumattakaan.

Hallitus ei ole oppinut menneisyydestä emmekä hyödynnä olemassa olevaa tutkimustietoa. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki ja Talousjärjestö OECD ovat päätyneet johtopäätökseen, että ilman ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista talouskaan ei voi hyvin. Sairauksien ehkäisy, työkyvyn ylläpito, sukupuolten tasa-arvo ja jatkuvasta oppimisesta huolehtiminen ovat esimerkkejä teoista, jotka selkeästi tukevat taloudellista kasvua. Ts. ihmisten hyvinvointi ja talouskasvu vaikuttavat toisiinsa. Suomi nousi aikanaan maailman vauraimpien maiden joukkoon rohkeilla hyvinvointi-investoinneilla ja juuri ne tukivat myös taloudellista kasvua.

Hyvinvoinnin lisäksi kokemus “samassa veneessä olemisesta” on edellytys yhteiskunnan vakaudelle. Jos ja kun vaikeita päätöksiä tehdään, niissä pitäisi huomioida oikeudenmukaisuus, kohtuus ja reiluus. Nyt esimerkiksi veronkevennykset ovat lisänneet hyvätuloisten tuloja paljon, kun samaan aikaan pienituloisten kohdalla esimerkiksi palvelujen hintojen korotukset ovat syöneet mahdolliset kevennykset kokonaan. Monet ihmiset ovat joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen, eikä toimeentulo riitä enää säälliseen elämään.

THL:n tutkimusten perusteella hallituksen päätösten johdosta lähes 100 000 suomalaista on tippunut pienituloisuus riskirajan alle. Pienituloisuusraja on 60 prosenttia mediaanitulosta. Tämä ei ole reilua eikä kohtuullista.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston pj.