Sote-järjestöjen rahoituksen leikkaukset aiheuttavat kustannuksia yhteiskunnalle
Mielipidekirjoitukseni Sanomalehti Karjalaisessa 20.8.2025
Lauantaina 9.8. oli Karjalaisessa muutaman sote-järjestön toiminnanjohtajan mielipidekirjoitus valtiovarainministeri Riikka Purran järjestöavustusten leikkausesityksestä. Olen täysin samaa mieltä kirjoittajien kanssa siitä, ettei järjestöiltä leikkaaminen säästä yhteiskunnan kustannuksia – päinvastoin. Toivottavasti hallituksessa ei hyväksytä tätä järjetöntä esitystä.
Järjestöt tekevät sellaista ennaltaehkäisevää, terveyttä ja hyvinvointia edistävää sekä kuntouttavaa työtä, mitä mikään muu taho ei yhteiskunnassa järjestä.
Sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhdessä tekemistä. Nyt ehdotetuilla säästöillä vietäisiin sekä hyvinvointialueen että kuntien terveys- ja hyvinvointityöltä tärkeä kumppani. Myös esimerkiksi laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (v. 2021) ja laki hyvinvointialueesta (v. 2021) velvoittavat kunnat, järjestöt ja hyvinvointialueet yhteistyöhön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Näillä säästöillä vietäisiin sekä hyvinvointialueilta että kunnilta tärkeä yhteistyökumppani.
Yhteistyötä ei ole ilman toimijoita ja toimijoita ei ole ilman rahoitusta. Jos järjestöjen tekemä työ siirtyy julkiselle puolelle, vaihtoehtoiskustannukset ovat huomattavan suuret.
Kuten järjestöjohtajat kirjoituksessaan totesivat, leikkaukset kohdistuisivat erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa asemassa oleviin kansalaisiin, kuten esimerkiksi lapsiin ja nuoriin, työttömiin, vammaisiin, ikäihmisiin, pitkäaikaissairaisiin sekä omaishoitajiin. Jos järjestöjen toiminta taantuu, monet apua ja tukea tarvitsevat kansalaiset jäävät oman onnensa nojaan. Aivan varmaa on, että tämä tulee lisäämään sosiaali- ja terveystoimen asiakkuuksia tulevaisuudessa.
Viime viikolla uutisoitiin, miten hyvin Pohjois-Karjala on onnistunut terveyden edistämistyössä. Tässä onnistumisessa järjestöillä on tärkeä ja merkittävä rooli. Järjestöt tavoittavat niitäkin kansalaisia, joita muut palvelut eivät tavoita.
Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston pj. sekä Joensuun kaupungin hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunnan pj.
