Tiedätkö, mikä on nepsy?
Nepsy on lyhennys termistä neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaava henkilö. Neuropsykiatriset erityispiirteet voidaan diagnosoida Adhd, Touretten tai Aspergerin syndroomaksi. Nepsypiirteisiä henkilöitä arvellaan olevan jopa 10 – 20 prosenttia väestöstä. Näiden piirteiden liitännäisinä voi olla erilaisia oppimis- ja hahmottamishäiriöitä. Neuropsykiatriset erityispiirteet voivat aiheuttaa muun muassa oppimisvaikeuksia, hankaluuksia sitoutua koulutukseen tai työhön sekä ongelmia sosiaalisissa suhteissa. Jos ongelmia ei havaita tai niihin ei puututa tarpeeksi ajoissa, seurauksena voi pahimmillaan olla syrjäytyminen. Valitettavan usein esimerkiksi päiväkodeissa ja koulussa ei tunnisteta näitä henkilöitä. Keskittymiskyvytön, ylivilkas ja impulsiivinen lapsi tai nuori saatetaan määritellä laiskaksi, saamattomaksi tai häiriköksi, ja hän jää vaille tarvitsemaansa tukea ja ohjausta. Nepsypiirteisten oppilaiden ohjaaminen edellyttää sitä, että luokan opettajalla on valmiuksia havaita ja tunnistaa erilaiset oppijat luokassa ja käyttää monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja hyödyntää eri aistikanavien käyttö opetuksessa. Erilainen oppija ei aina tarvitse erityisopetusta, vaan oman oppimistyylinsä mukaista opetusta. Joku oppii tekemällä, joku kuuntelemalla, katselemalla tai lukemalla. Nepsy-lapset ja -nuoret tarvitsevat usein ohjausta ja tukea arjen sujumisessa kotona ja sosiaalisissa suhteissa kavereiden kanssa. Myös läheiset tarvitsevat riittävästi tietoa, apua ja tukea lapsen ohjaamiseen.
Neuropsykiatriset erityispiirteet eivät häviä lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen myötä, vaan tuen tarve säilyy yleensä lähes koko elämän. Ohjausta ja kuntoutusta tarvitaan erityisesti elämän tärkeissä nivelvaiheissa kuten esimerkiksi opintojen käynnistämisessä ja loppuun saattamisessa sekä työelämään siirtymisessä ja siellä selviytymisessä. Valitettavan usein tätä tuen tarvetta ei tunnisteta eikä palvelujärjestelmässä toimivilla ole riittävää tietoa ja valmiuksia kohdata ja auttaa näitä henkilöitä. Pahimmillaan tämä johtaa jatkuvien epäonnistumisten kierteeseen ja turhautumisen purkautumiseen epäsosiaalisuutena, väkivaltana ja rikollisuutena.
Pohjois-Karjalassa on parasta aikaa käynnissä Honkalampi-säätiön Valtone-hanke (Valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille), jossa pyritään löytämään ratkaisuja neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien 18 – 45-vuotiaiden henkilöiden arjessa ilmenevien ongelmien ratkaisemiseksi. Hankkeen rahoittajana on Raha-automaattiyhdistys. Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä neuropsykiatrisia vaikeuksia omaavien aikuisten koulutuksen ja työhön siirtymisen sekä itsenäistymisen tukemiseksi. Lisäksi luodaan yhteistyöviranomaisille menetelmiä, joiden avulla nepsy-aikuisia voidaan ohjata heille parhaiten soveltuvan palvelun piiriin mahdollisimman oikea-aikaisesti. Hankkeen tähänastiset tulokset ovat olleet lupaavia.
Eduskunnassa muutettiin viime viikolla lakia Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista. Tämä lakimuutos on neuropsykiatristen henkilöiden kannalta merkittävä, sillä nyt kuntoutuksen myöntämisedellytyksistä poistettiin sidonnaisuus vammaisetuuksiin. Tämä sidonnaisuus on tähän saakka ollut usein esteenä nepsy-oireita potevien pääsylle Kelan kuntoutukseen. Jatkossa kuntoutuksen myöntämisperusteena huomioidaan sairauksien ja vammojen lisäksi huomattavat vaikeudet arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa sekä perusteltu kuntoutustarve. Kuntoutustarpeen arvioinnissa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon henkilön toimintakykyyn vaikuttavat tekijät. Tämä lakimuutos mahdollistaa jatkossa myös neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaaville pääsyn Kelan kuntoutukseen.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
