Viime viikolla vietettiin Ajattele aivojasi – mieti muistiasi – teemaviikkoa.

Viime viikolla vietettiin kansallista aivoviikkoa teemalla: ajattele aivojasi – mieti muistiasi. Teemasta puhutaan myös Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan 1.3 julkaisemassa raportissa: Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa? Näkökulmia hyvin- ja pahoinvointiin sekä kansansairauksien kehitykseen. Raportissa pohditaan suomalaisen hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin kehitystä sekä tulevaisuuden kansantauteja. Raportin voit lukea täältä.

Raportissa todetaan, että tulevaisuuden kansantaudit määrittyvät pitkälti sen kautta, että tulevaisuudessa kansan enemmistö terveyspalveluissa on vanhusväestöä ja se nostaa aivan uudelle tasolle monisairauden ymmärtämisen ja geriatrisen osaamisen. Riskiä muistisairauksiin voidaan jo nykytiedon pohjalta pienentää ja myös sairauksien etenemistä hidastuttaa ja nyt tämä tietoa tieto tulee siirtää hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä käytännön toimiksi. Esimerkiksi Finger-tutkimuksen aikana kehitetty ryhmämuotoinen elintapaohjaus on sekä inhimillistä ja samalla kustannuksia säästävä tulevaisuusinvestointi, jonka toteuttamiseen tarvitaan eri toimijoiden kumppanuutta.

Nyt koko yhteiskunnassa pitäisi olla tulevaisuusviisautta, tulevaisuuden ennakointikykyä ja rohkeutta katsoa budjettivuotta ja hallituskautta pidemmälle. Tulevaisuusvaliokunnan raportista saa eväitä siihen pohdintaan. Taloudellinen niukkuus usein kaventaa näköaloja ja siksi on riskinä, että nyt päätöksiä tehdään liian lyhytnäköisesti.

Muistiliiton eduskuntavaalitavoitteet istuvat hyvin raportin keskeiseen sanomaan. Muistisairauksiin ei vielä ole parantavia hoitoja, mutta tutkimus on osoittanut, että jopa 40 % muistisairauksista olisi ehkäistävissä tai ainakin sairauden puhkeamista voitaisiin viivästyttää. Puuttumalla muistisairauden riskitekijöihin ja vahvistamalla suojaavia tekijöitä voidaan lisätä terveyttä ja säästää euroja. Muistisairauksien varhainen ja luotettava diagnosointi on tärkeää, jotta sairastunut pääsee oikean hoidon ja palvelujen piiriin.

Ensimmäisenä Muistiliiton tavoitteena on: Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen on investoitava.

• Hyvinvointialueille on luotava kannusteet ja varmistettava rahoitus muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja aivoterveyden edistämiseen mm. vaikuttavaa elintapaohjausta kehittämällä.
• Muistisairauksien palvelu- ja hoitopolkujen kehittämistä tulee jatkaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.
• Muistisairauksien varhainen tunnistaminen ja diagnosointi osana hoitopolkua on saatava toimivaksi koko Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia tunnistaa muistisairaus ja tehdä diagnoosi tulee lisätä koulutuksella.

Toisena Muistiliitto korostaa, että muistisairaiden turvallinen asuminen on varmistettava. 

• Suurin osa muistisairaista asuu kotona joko omaishoitajan kanssa tai yksin. Turvallinen ja mielekäs arki kotona edellyttää, että asunnon fyysiset puitteet ja sinne vietävät palvelut ovat tarpeenmukaiset ja riittävät. Myöhemmässä vaiheessa perhehoito ja yhteisöllinen asuminen tarjoavat tuetun arkiympäristön kustannustehokkaasti. Perhehoitoa tulee kehittää ja perhehoitajien taloudellista asemaa selkiyttää ja parantaa.
• Kunnille ja kotitalouksille on turvattava riittävät taloudelliset avustukset kotien muuttamiseksi esteettömiksi ja muistiystävällisiksi.
• Kotona asumisen ja ympärivuorokautisen hoivan väliin tarvitaan lisää tuettua ja yhteisöllistä asumista. Tämä edellyttää erityisesti palveluiden varmistamista, mutta myös uusien asumismuotojen kehittämistä.
• Kotona asuvien muistisairaiden toimintakykyä ylläpitäviä ja kuntouttavia palveluita, esimerkiksi päivätoimintaa, tarvitaan lisää.
• Hoivakotipaikkoja tulee olla riittävästi niille muistisairaille, jotka eivät enää selviydy itsenäisesti tai omaishoidossa.

Kolmantena tavoitteena Muistiliitto korostaa, sitä, että muistisairaiden omaishoitoa on kehitettävä ja omaishoitajien asemaa parannettava.

• Muistisairasta läheistään hoitavat ovat suurin omaishoitajien ryhmä. Omaishoitajat tarvitsevat tehtäväänsä riittävän taloudellisen ja muun tuen. Omaishoito on yhteiskunnalle erittäin kustannustehokas hoivan muoto esimerkiksi ympärivuorokautiseen palveluasumiseen verrattuna, joten omaishoitajien tukeen ja jaksamiseen kannattaa investoida.
• Omaishoitajien asemaa eri hyvinvointialueilla tulee parantaa ja yhdenvertaistaa lainsäädäntöä uudistamalla. Uudistuksessa omaishoidon palkkioiden tasoa ei saa laskea, vaan niihin tulee investoida nykyistä enemmän.
• Omaishoitajien jaksaminen tulee turvata tarjoamalla palveluita, kuten esimerkiksi enemmän vapaapäiviä hoitajalle ja lyhytaikaista hoitoa muistisairaalle.
• Työssäkäyvien omaishoitajien asemaa on parannettava lisäämällä työelämän joustoja ja säätämällä taloudellisesta korvauksesta omaishoitovapaalle. Myös etäällä muistisairaasta asuvien omaishoitajien asema tulee vakiinnuttaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että näiden tavoitteiden toteutuminen on inhimillisesti, kansanterveydellisesti ja myös kansantaloudellisesti tärkeää jo seuraavalla hallituskaudella. Meidän on osattava laskea myös tekemättömyyden hintaa eli sitä, miten kalliiksi inhimillisesti ja taloudellisesti tulee, ellei nyt tehdä tulevaisuuteen suuntaavia hyvinvointi-investointeja.

Muistiliiton tavoitteista voit lukea enemmän täältä.