Hyvinvointialueilla tarvitaan panostuksia hoidon jatkuvuuden turvaamiseen
Tiistaina 16.8. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi selvityksensä uudenlaisesta omalääkärimallista. Selvityksen tarkoituksena oli arvioida ja kuvata, miten omalääkärimallia voisi toteuttaa yhdessä hoitotakuun kanssa. Selvitysryhmä ehdottaa ratkaisuksi hoidon jatkuvuusmallia, jolla vahvistetaan potilaan, lääkärin ja hoitajan hoitosuhteen jatkumista. Olen jo pitkään puhunut omalääkärin ja omahoitajan työparimallin tarpeesta, ja hyödyistä sekä vaatinut mallin pikaista edistämistä alueilla ja valtakunnallisesti. Selvitysryhmän esittelemä hoidon jatkuvuusmalli on juuri tällainen lääkäri-hoitaja-työpariin pohjautuva malli, jota olisi nyt tärkeää lähteä edistämään sekä valtakunnallisesti, että hyvinvointialueilla.
Ministeriön selvitys vahvistaa, että tieteellinen näyttö osoittaa hoitosuhteen jatkuvuuden parantavan hoidon laatua ja potilaan terveyttä sekä edistävän hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta. Hoitosuhteen jatkuvuus tutkitusti vähentää myös terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Selvitysryhmän mukaan terveyskeskusten vastaanottotoiminta on potilas-lääkärisuhteen jatkumattomuuden ja aliresursoinnin vuoksi pitkäaikaisessa häiriötilassa. Selvitys toteaa selkeäsanaisesti myös, että nykytilanne ei voi enää jatkua ja pelkät suositukset eivät riitä.
Omalääkärin ja omahoitajan muodostama työparimalli, ja sen tukena tarvittaessa toimiva moniammatillinen tiimi, on tutkitusti hyödyksi sekä potilaalle että työntekijöille. Potilaille omalääkärimalli näkyy hoidon jatkuvuutena ja alan ammattilaisille se muun muassa mahdollistaa paremman työnsuunnittelun sekä potilaiden paremman kohtaamisen ja auttamisen. Mallin onnistunut käyttöönotto vaikuttaisi siten myös hoitoalan työoloihin positiivisesti.
Selvityksen tekijöiden mukaan suomalaisen perusterveydenhuollon vahvuus on moniammatillisuus ja terveyskeskusten laaja-alaisuus. Perusterveydenhoidossa tarvitaan tehtävänkuvien tarkistamista niin, että jokaisen ammattilaisen ammattitaito tulee tehokkaasti käyttöön. Näin saadaan parhaiten mahdollisimman kokonaisvaltainen näkemys potilaan tilanteesta. Toisaalta hoidon vaikuttavuus paranee, kun työpari oppii tietämään potilaan ja perheen tilanteen paremmin. Silloin asioita voidaan hoitaa osittain myös puhelimitse ja etäyhteyksin.
Tämän mallin käyttöönottoon liittyy myös hoitajien erikoistumiskoulutuksen kehittämistarpeet. Perusterveydenhuoltoon tarvitaan esimerkiksi erikoiskoulutuksen saaneita muistihoitajia, reumahoitajia, diabeteshoitajia jne. Peruskoulutus ei anna riittäviä valmiuksia toimia näissä tehtävissä
On selvää, että kansalaiset kaipaavat palveluihin jatkuvuutta ja selkeyttä sekä työntekijät parempaa työnhallintaa ja työrauhaa. Näitä kaikkia voidaan edistää vahvistamalla hoitosuhteen jatkuvuutta. Nyt on erittäin tärkeää, että selvitysryhmän esittämien toimien kanssa edetään nopeasti sekä valtakunnallisesti että hyvinvointialueilla.
