Vammaisten yhdenvertaisuuden eteen on vielä tehtävä töitä
Viime viikolla eduskunnassa käsiteltiin yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomusta, joka nostaa esille monta keskeistä havaintoa perusoikeuksien toteutumisesta. Se osoittaa meillä on tehty paljon arvokasta ja pitkäjänteistä työtä, mutta työn tulee jatkua edelleen. Valtuutetun kertomuksessa nostetaan vahvasti esille vammaisten henkilöiden asema Suomessa ja erityisesti vammaisiin kohdistuva syrjintä työelämässä.
Työelämälainsäädäntöä on meillä kehitetty vammattoman henkilön lähtökohdista ja vammaisuus rinnastetaan usein virheellisesti työkyvyttömyyteen. Vammaisia ihmisiä on Suomessa ohjattu työkyvyttömyyseläkkeelle jo suoraan peruskoulusta ilman, että heidän työkykyään olisi varsinaisesti arvioitu.
Suomessa on suuri määrä työkykyisiä vammaisia ihmisiä, jotka ovat tahtomattaan työelämän ulkopuolella. Heidän joukossaan on ammattiin valmistuneita osaajia, korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ja motivoituneita työntekijöitä. Meillä ei ole varaa jatkaa tällaisia syrjiviä toimintatapoja ja heittää hukkaan tällaista osaamista.
Jotta vammaisten henkilöiden oikeuksia voidaan vahvistaa, tarvitaan myös vahvempaa edunvalvontaa, jotta oikeudet saadaan vihdoin samalle tasolle ei-vammaisten kanssa. Edunvalvonnan parantamiseksi tarvitsemme Suomeen vammaisasiainvaltuutetun, joka keskittyy vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseen ja toteutumisen valvontaan.
Vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen tulee tapahtua yhdenvertaisesti ja kattavasti koko maassa. Hyvinvointialueilla on tärkeää saada kaikkien vaikuttajaelinten edustus jokaiseen lautakuntaan, jotta myös vammaisvaikutusten arvioinnit tulevat varmasti tehtyä. Viime maanantaina Pohjois-Karjalassa hyvinvointialueen valtuusto näin päättikin.
Vammaisten oikeudet eivät toteudu vain vammaispalveluita kehittämällä vaan yhdenvertaisuusajattelun valtavirtaistamisella. Jokaisessa päätöksessä tulee pohtia, pystyvätkö vammaiset olemaan osallisia. Seuraavaksi olisi hyvä saada vammaisasiahenkilö potilas- ja sosiaaliasiahenkilön rinnalle.
Vammaisten oikeuksien toteutumiseksi jokainen päättäjä ja viranhaltija tarvitsee myös tietoa YK:n vammaissopimuksen velvoitteista. Vammaissopimuksen ala on laaja, pitäen sisällään muun muassa muistisairaat, mielenterveysasiakkaat, autisminkirjon henkilöt ja muut näkymättömät vammat.
Suomen on lopultakin täytettävä kansainväliset velvoitteensa ja varmistettava vammaisten henkilöiden oikeuksien yhdenvertainen toteutuminen. Otetaan tämä asia todesta myös Pohjois-Karjalassa.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyötyhmän puheenjohtaja
Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 12.5.2022.
