Vammaisten oikeuksien toteutumista tulee edelleen vahvistaa
Jo viime viikolla Uuden Suomen blogissani aloitin pohtimaan vammaisten yhdenvertaisuuden toteutumisen esteitä ja tässä kirjoituksessa haluankin jatkaa sitä pohdintaa. Eduskunnassa käytiin eilen keskiviikkona keskustelu Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta jossa jälleen kerran nousivat esille vammaisten syrjivään kohteluun liittyvät seikat.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun perustehtävänä on valvoa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän vastainen työ luovat pohjan kaikkien yhdenvertaiselle osallistumiselle yhteiskunnassa ja kaikilla sen osa-alueilla.
Kertomus nostaa esille monta keskeistä havaintoa oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Kuten kertomus osoittaa meillä on tehty paljon arvokasta ja pitkäjänteistä työtä, mutta emme vielä ole kuitenkaan maalissa, vaan työ jatkuu edelleen.
Vammaisten yhdenvertaisuus ei toteudu
Kuten yhdenvertaisuusvaltuutettukin kertomuksessaan nostaa esille, tulee meillä vammaisten henkilöiden oikeussuojaa edelleen vahvistaa. Meidän tulee uudistaa yhdenvertaisuuslainsäädäntöämme, jotta vammaisten henkilöiden oikeudet esimerkiksi kohtuullisiin mukautuksiin ja heidän eritystarpeiden parempaan huomioimiseen tuodaan osaksi sitovaa lainsäädäntöä. Kyse on ihmisoikeuksien toteutumisesta ja Suomen kansainvälistenkin velvoitteiden, esimerkiksi YK:n vammaisoikeuksien sopimuksen, noudattamisesta.
Myös vammaisten työllisyys laahaa edelleen merkittävästi muuta työllisyyttä jäljessä. Työelämälainsäädäntöä on meillä kehitetty vammattoman henkilön lähtökohdista ja vammaisuus rinnastetaan usein virheellisesti työkyvyttömyyteen, osatyökyvyttömyyteen tai sairauteen. Vammaisia ihmisiä on Suomessa ohjattu työkyvyttömyyseläkkeelle jo suoraan peruskoulusta ilman, että heidän työkykyään olisi varsinaisesti arvioitu.
Suomessa on suuri määrä työkykyisiä vammaisia ihmisiä, jotka ovat tahtomattaan työelämän ulkopuolella. Heidän joukossaan on ammattiin valmistuneita osaajia, korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ja motivoituneita työntekijöitä monenlaisiin tehtäviin. Meillä ei todellakaan ole varaa jatkaa tällaisia syrjiviä toimintatapoja ja heittää hukkaan tällaista osaamista.
Vuonna 2020 työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi selvityksen vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteellisista esteistä. Selvitys osoitti, että meillä on paljon rakenteellisia ja työelämän yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia ja esteitä. Ongelmia on muun muassa vammaispalveluissa, tuki- ja palvelujärjestelmässä ja esteettömyydessä.
Samoin suhtautumisessa vammaisiin työnhakijoihin meillä on edelleen rutkasti parannettavaa. Esimerkiksi oikeusministeriön vuonna 2021 julkaiseman perusoikeusbarometrin mukaan viimeisen viiden vuoden aikana 39 % vammaisista henkilöistä ilmoitti kokeneensa syrjintää työssä ja työnhaussa. Paljon on siis vielä tehtävää myös asenteiden muuttamiseksi.
Vammaisyrittäjien yhdenvertaiset edellytykset tulee turvata
Sain kunnian viime viikolla pitää onnittelupuheen Careeria-koulutusyhtymän vammaisyrittäjien ammattitutkinnon suorittaneille Iiris-keskuksessa Helsingissä. Kyseessä on jo järjestyksessä toinen ryhmä, joka saa tätä kautta vahvan osaamisperustan yrittämiseen liittyvistä asioista omaa substanssiosaamistaan tukemaan.
Tutkinnon suorittaneiden kanssa käymissäni keskusteluissa he toivovat samaa asiaa esille, mitä yhdenvertaisuusvaltuutettukin kertomuksessaan korostaa eli vammaisella henkilöllä on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet yrittäjyyteen. Tutkinnon suorittaneet korostivat, ettei heitä kohdella yhdenvertaisesti vammattomien yrittäjien kanssa.
Jotta yhdenvertaisuus voisi toteutua, tulee vammaisuudesta aiheutuvat kustannukset kompensoida vammaiselle yrittäjälle etenkin yrityksen perustamisvaiheessa. Nämä kulut ovat sellaisia, joita vammattomalla yrittäjällä ei ole. Tämä on juuri sitä positiivista erityiskohtelua, jota yhdenvertaisuus edellyttää.
Yrittäjyyden esteenä voivat olla myös vammaispalvelulain kunta- ja aluekohtaiset soveltamiskäytännöt. Yrittäjänä oleminen voi olla mahdotonta, jos ei esimerkiksi saa kuljetuspalveluita tai henkilökohtaista apua yrittäjyyden edellyttämällä tavalla.
Myös esimerkiksi vammaisten yrittäjien tukemiseen ja tukien kohdentumiseen liittyy vielä useita epäkohtia. Esimerkiksi aloittelevan yrittäjän starttirahan ja vammaisen henkilön saaman työkyvyttömyyseläkkeen yhteensovittamiseen liittyy vielä monia ongelmia.
Samoin Kelan myöntämää toimintarajoitteista johtuvaa elinkeinotukea myönnetään monen osakkaan yrityksille vain, jos vammainen henkilö omistaa yhtiöstä vähintään puolet. Tämä on johtanut siihen, että tukea ovat saaneet lähinnä yksinyrittäjät ja sen vaikutus on jäänyt näin paljon toivottua vähäisemmäksi.
Paljon on siis vielä myös lainsäännössä tehtävää, jotta vammaisyrittäjät saadaan laissa samalle viivalle muiden yrittäjien kanssa.
Vammaisasiainvaltuutettu vahvistaisi oikeussuojaa
Jotta vammaisten henkilöiden oikeuksia voidaan kestävällä tavalla vahvistaa, tarvitsemme muutoksia lainsäädännössä, mutta myös asenteiden muutosta sekä uutta ajattelutapaa. Lisäksi tarvitaan vahvempaa edunvalvontaa, jotta vammaisten henkilöiden oikeudet saadaan samalle tasolle ei-vammaisten kanssa.
Edunvalvonnan parantamiseksi tarvitsemme Suomeen vammaisasiainvaltuutetun, joka keskittyy vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseen ja niiden toteutumisen valvontaan, sekä epäkohtien korjaamiseen.
Toiminnan tehokkuuden, vaikuttavuuden ja toimintavaltuuksien varmistamiseksi tulevan valtuutetun tulisi toimia yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä ja yhdenvertaisuuslakia tulee uudistaa sisällyttämällä vammaisasiainvaltuutetun virka ja sen tehtävät yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
Vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen tulee tapahtua yhdenvertaisesti ja kattavasti koko maassa. Tämän toteutumisen varmistamiseksi tarvitsemme riittävää ja tehokasta valvontaa, sekä tarvittaessa kykyä ja voimaa puuttua esille nouseviin epäkohtiin.
Suomen tulee täyttää kansainväliset velvoitteensa ja varmistaa vammaisten henkilöiden oikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 5.5.2022.
