Lakien vaikutusarviointia tulee vahvistaa edelleen
Eduskunnan tarkastusvaliokunta päätti valiokunnan omana asianaan selvittää säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutumisen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Aihevalinnan taustalla oli huoli lainvalmistelun ja erityisesti vaikutusarviointien laadusta. Lainsäädännön arviointineuvostokin on kiinnittänyt huomiota lainsäädännön laatuun ja todennut sen heikentyneen vuonna 2021.
Vaikutusarviointien tilaa on Suomessa kritisoitu useiden vuosien ajan. Selvityksiä asiasta on tehty, mutta siitä huolimatta säädösvalmistelussa toistuvat samat ongelmat vuodesta ja hallituksesta toiseen.
Tarkastusvaliokunta aloitti työnsä teettämällä professori Anssi Keinäsellä ja dosentti Jussi Pajuojalla selvityksen asiasta. Siinä nousi esille viisi kehittämishaastetta:
- vaikutusarviointiohjeet tulee päivittää
- tiedonhallintaa tulee vahvistaa vaikutusarvioinnissa
- lainsäädännön arviointineuvoston toimintaa tulee kehittää
- säädösjohtamista on vahvistettava ministeriössä
- suurten hankkeiden valmisteluun on panostettava
Tämän jälkeen valiokunta ryhtyi laaja-alaisesti kuulemaan eri asiantuntijoita ja pyysi myös muista valiokunnista lausuntoja. Nyt valmistuneeseen valiokunnan mietintöön kannattaa tutustua, jos on kiinnostunut lainsäädännön laadusta ja sen kehittämisestä.
Mietinnössä esille nostetut asiat ovat tärkeitä kaikille kansanedustajille, sillä vaikutusarviointien yhtenä tavoitteena on tarjota eduskunnalle lainsäätäjänä oikeat ja riittävät tiedot lakien vaikutuksista.
Tarvitaan syvempää analyysiä lakien vaikutuksista
Politiikkajohdonmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että Suomen ratifioimat kansainväliset ihmisoikeuksiin liittyvät sopimukset ohjaisivat lainsäädäntötyötä ja myös vaikutusten arviointia. Mietinnössä valiokunta tuo esille, että perus- ja ihmisoikeuksia kuvataan hallituksen esityksissä usein ainoastaan juridiikan näkökulmasta eikä niinkään, miten perusoikeudet toteutuvat tai miten uudistus vaikuttaa käytännössä esimerkiksi ihmisten arkielämään.
Esimerkiksi Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen, mutta vammaisvaikutusten arvioinnit ovat hyvin puutteellisia. Säädösehdotuksissa tulisi arvioida vammaisten ihmisten näkökulmasta vaikutuksia esimerkiksi esteettömyyteen, saavutettavauuteen, palvelujen saatavuuteen sekä työllisyyteen.
Edellisellä vaalikaudella toteutetun taksiuudistuksen vaikutus vammaisiin ihmisiin ohitettiin lähes kokonaan, vaikka useille vammaisille ihmisille taksien avulla järjestetty kuljetuspalvelu on tosiasiassa ainoa tapa liikkua. Lakiuudistus heikensi huomattavasti monen vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta.
Lapsivaikutusten arviointi liittyy muun muassa lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka Suomi on ratifioinut. Lapsivaikutusten arviointia tehdään jo enemmän, mutta laadullisesti siinäkin on parannettavaa. Arvioinnissa todetaan usein yleisellä tasolla, että lapsen etu on huomioitu, mutta esityksessä ei kuvata, millä tavalla se on huomioitu. Samoin lasten ja nuorten omaa mielipidettä kysytään edelleen hyvin harvoin.
Myös ympäristönäkökohdat tulee ottaa vahvemmin huomioon
Kolmantena politiikkajohdonmukaisuuteen liittyvänä asiana haluan nostaa esille ympäristövaikutusten arvioinnin. Ympäristövaikutusten arviointiin on kiinnitetty viime aikoina aiempaa enemmän huomiota. Ongelmana on kuitenkin niiden suppeus ja kapea-alaisuus. Ne keskittyvät usein vain luonnonympäristöön tai rakennettuun ympäristöön, mutta harvemmin esimerkiksi yhteiskuntarakenteen taloudellisuuteen, kiertotalousratkaisujen syntymisen edistämiseen tai energiahuollon järjestämiseen.
Esimerkiksi ilmastonmuutos on kuitenkin nähtävä yhteiskunnallisena ongelmana, joka kytkeytyy kaikkeen yhteiskunnan toimintaan, talouteen ja luontoympäristöön. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että lainvalmistelussa pyrittäisiin tarkastelemaan käsillä olevan sääntelyn kokonaisvaikutuksia, sillä hyvin monen tyyppisellä sääntelyllä on ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Toisin sanoen, ympäristövaikutusten arviointia tulisi tehdä muuallakin kuin ympäristöministeriössä.
Lainvalmistelun resursseja tulee vahvistaa
Tarkastusvaliokunnan mietinnössä käsitellään myös vaikutusarviointien laatuun vaikuttavia tekijöitä ja siinä yhteydessä erityisesti johtamista ja resurssointia. Isoja ongelmia ovat lainvalmistelun epärealistiset aikataulut ja riittämättömät resurssit. Poliittinen paine ja valmistelun kireä aikataulu voivat olla esteenä vaikutusten arviointien tekemisen tai käytössä olevan tiedon hyödyntämiseen. Samoista syistä myös eri vaihtoehtojen vertailu jäävät usein liian vähäisiksi.
Virkahenkilöiden vaihtuvuus ministeriöissä on myös aiempaa suurempaa ja sekin vaikuttaa lainvalmisteluun ja vaikutusarviointien laatuun. Lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittää lausunnossaan huomiota lainvalmistelun johtamisen puutteisiin. Vastuu lainvalmistelutyöstä jää liiaksi yksittäisen valmistelijan varaan.
Neuvoston havaintojen mukaan hallituksen esitykset, jotka on valmisteltu kootussa työryhmissä, ovat yleensä laadultaan keskimääräistä parempia. Myös ministeriöiden sisäiseen ja toisaalta ministeriöiden väliseen yhteistyöhön tulee kiinnittää enemmän huomiota johtamisessa ja organisoinnissa.
Valiokunnan kuulemisissa tuli esille myös osaamisen puutteita. Osaamisen kehittämisen tarpeet liittyvät vaikutusten tunnistamiseen, tutkimustiedon hyödyntämiseen sekä menetelmäosaamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Määrällisen tiedon lisäksi, tulisi käyttää myös laadullista tietoa. Perustuslakivaliokunta on usein kiinnittänyt huomiota säädösten kokonaisvaikutusten ja yhteisvaikutusten puutteisiin.
Nykyisin puhutaan entistä enemmän näyttöön perustuvasta päätöksenteosta. Lainsäädännön vaikutusten arvioinnissa tutkimusnäytöllä pitäisi olla nykyistä paljon suurempi merkitys, muuten on vaikea ymmärtää, miten tutkimusnäyttö ohjaa päätöksentekoa.
Myös jälkiarviointiin kiinnitettävä huomiota
Suomessa ei ole käytössä systemaattista jälkiarviointijärjestelmää. Säädösehdotusten jälkiarviointi tarkoittaa lain vaikuttavuuden tai toimivuuden arviointia toimeenpanon jo alettua. Jälkiarviointi edesauttaisi muun muassa tarvittavien korjaavien muutosten tekemisessä.
Onneksi tähän asiaan on havahduttu ja ryhdytty toimiin jälkiarviointijärjestelmän käyttöön ottamiseksi. Uskon, että tarkastusvaliokunnan mietintö ja sen huomiot toimivat hyvänä opaskarttana asioiden korjaamisessa.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 31.3.2022.
