Järjestöjä on hyödynnettävä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistyössä
Hyvinvointialueita, kuntia ja järjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa tulee saada muodostettua yhteinen toiminta-areena, jossa yhdessä tekeminen hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa toteutuu.
Toivottavasti missään ei kuitenkaan puhuta enää rajapinnoista, sillä rajoilla on helppo heitellä asioita rajan toiselle puolelle ja todeta, ettei kuulu meille. Nyt on päästävä toimimaan aidosti yhdyspinnoilla ja yhteisellä toiminta-areenalla.
Yhdessä tekemisellä saadaan myös karsittua päällekkäisiä toimintoja, mutta mikä vielä tärkeämpää – voidaan estää ihmisten ja perheiden jääminen kokonaan ohjauksen, avun ja tuen ulkopuolelle. Selkeät sopimukset eri toimijoiden roolista tehostavat niukkojen resurssien tehokasta käyttöä.
Toivottavasti hyvinvointialueilla ja kunnissa on rohkeutta tehdä näitä uudistuksia. Alussa panostaminen terveyden ja hyvinvointiin kenties lisää kustannuksia, sillä kaikki hoidon parissa olevat ihmiset on myös hoidettava ja samalla rakennettava uudenlaista toimintatapaa.
Hyöty näkyy vasta viiveellä. Budjettivuosi kerrallaan eläminen onkin pahimpia esteitä suunnan muuttamisessa, sillä liian lyhyt aikajänne estää katsomasta tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen tulevaisuusinvestointien näkökulmasta.
Järjestöissä on valtava voimavara
Meillä Suomessa on lähes 11 000 sote-yhdistystä ja 200 valtakunnallista järjestöä. Sote-järjestöissä on 1,3 miljoonaan jäsentä, 500 000 vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista. Sote-järjestöissä toimivien vapaaehtoisten työpanoksen on arvioitu vastaavan jopa 21 000 henkilötyövuotta.
Tätä osaamista, asiantuntemusta ja tukea kannattaa hyödyntää alueilla, eikä sitä ole varaa menettää. Esimerkiksi sote-uudistuksen tavoitteet eivät voi toteutua ilman järjestöjä. Ilman järjestöjä moni ihminen jäisi vaille tarvitsemaansa apua. Järjestöissä on myös paljon sitä tietoa, mitä missään muualla ei ole.
Järjestöjen avulla saadaan myös ihmisten ääni kuuluviin. Järjestöt voivat tuoda esille niidenkin väestöryhmien ajatuksia, jotka eivät välttämättä vastaa kyselyihin tai anna itse aktiivisesti palautetta. Siellä on tietoa myös monista hyvin toimivista malleista ja toimintatavoista ja niiden jakamiseen tarvitaan yhdessä tekemistä.
Järjestöjen toimintaedellytykset tulee varmistaa
Nyt aloittavilla hyvinvointialueilla on tärkeää, että hyvinvointialuestrategiassa linjataan, miten järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta ja ohjaus sekä ennaltaehkäisevä toiminta nivotaan osaksi alueen toimintaan ja palvelukokonaisuuksia. Palveluita on kehitettävä asiakaslähtöisesti ja ihmisiä kuullen. Järjestöt ovat se taho, joka usein kohtaa heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia ja voi välittää heidän ääntään eteenpäin.
Järjestöillä on siis merkittävä rooli asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisessa. Hyvinvointialuestrategiassa on linjattava, miten järjestöjen matalan kynnyksen tuki, ehkäisevä toiminta ja neuvonta jalkautetaan ja yhdistetään osaksi palvelupolkuja, kuten esimerkiksi osaksi sote-keskusten tarjoamia palveluja.
Hyvinvointialuestrategiassa on määriteltävä myös asukkaiden esteettömät ja saavutettavat osallistumis- ja vaikuttamiskanavat sekä asukasfoorumit. Tässä työssä on keskeistä hyödyntää kansalaisyhteiskunnan osaamista. Kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus osallistua ja tulla kuulluksi.
Järjestöjen monipuolista osaamista kannattaa hyödyntää päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä, sillä niillä on usein sellaista erityisosaamista, mitä muilla ei ole. Järjestöt tuottavat myös erikoistuneita palveluita sellaisille väestöryhmille, joille ei ole muuta palvelua tarjolla.
Itse unelmoin mallista, jossa terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen yhteiselle toiminta-areenalla eri toimijat rakentavat yhteiset tavoitteet, jakavat vastuita ja tehtäviä. Toivottavasti päästäisiin myös pilotoimaan ilmiöpohjaista budjetointia, joka tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lasten ja nuorten palveluissa tällä toiminta-areenalla olisi myös budjetti, josta rahoitusta voitaisiin eri toimijoille jakaa.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella – ja ilmeisesti monella muullakin – on tulossa terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen lautakunta ja toivottavasti nyt päästää tätä kautta yhdessä tekemisessä aidosti eteenpäin.
Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan yhtenä tärkeänä tehtävänä on varmistaa, että hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhdessä tekeminen onnistuu entistäkin paremmin. Yhteistyö tuo vahvuutta ja vaikuttavuutta kaikkien parhaaksi. Yhdessä olemme enemmän.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän puheenjohtaja
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 24.3.2022.
