Vammaisten työllisyyden edistämiseksi tarvitaan vahvoja toimia
Eduskunta hyväksyi eilen keskiviikkona hallituksen esityksen Työkanava-yhtiön perustamisesta. Yhtiön tarkoitus on toimia osatyökykyisten työllistäjänä ja väylänä työmarkkinoille. Perustamisen mallina on käytetty soveltuvin osin Ruotsissa jo pitkään toiminutta Samhall-yhtiötä.
Tuleva yhtiö rekrytoi henkilöstöä, kun se tarvitsee työvoimaa, aivan kuten muutkin yritykset. Tällöin TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluissa etsitään yhtiölle tarjolle työntekijöitä, jotka vastaavat tehtävän osaamistarpeeseen. Tässä tapauksessa erityistä olisi se, että TE-toimisto antaa tarjolle vain vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä.
Näin saadaan työllistyville henkilöille tuoretta työkokemusta ja työelämäkokemusta sekä kohennetaan heidän työmarkkinavalmiuksiaan. Ilman yhtiön tarjoamaa mahdollisuutta näillä Työkanavan asiakkaiksi tarkoitetuilla henkilöillä ei juuri olisi mahdollisuuksia työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille.
Lisätoimia tarvitaan kuitenkin vielä
Kannatan lämpimästi yhtiön perustamista, sillä meidän on tehtävä huomattavasti nykyistä enemmän sen eteen, että myös vammaiset ihmiset voivat käydä työssä ja saada työstä myös palkkaa. Kyse on nyt aidosta palkkatyöstä, ja tavoitteena ovat avoimet työmarkkinat toistaiseksi voimassa olevilla työsopimuksilla. Lakiesitys on siis tärkeä, mutta paljon jää vielä tekemättä, joten lisätoimia edelleen tarvitaan.
Ensinnäkin on tärkeää muistaa, että suuri osa vammaisista on täysin työkykyisiä, jos kohtuulliset mukautukset järjestetään työpaikalla. Valitettavan moni työnantaja ei kuitenkaan tiedä niistä tukimuodoista, joita he voivat saada esimerkiksi kohtuullisten mukautusten tekemiseen.
Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan tapauskohtaisesti toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta, ja joilla varmistetaan vammaisten ihmisten mahdollisuus työskennellä yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Selvitysten mukaan työantajat eivät tiedä riittävästi siitä, että heillä on mahdollisuus saada niin sanottua työolosuhteiden järjestelytukea kohtuullisten mukautusten toteuttamiseen. Iso ongelma on myös se, ettei TE-toimistoissa ole riittävästi asiantuntijuutta eri vammaisryhmistä ja heidän tarvitsemastaan tuesta työllistymisen polulla.
Kun tietoa ei ole, niin työnhakijan rinnalla kulkijana on vaikea toimia eikä työnantajiakaan osata ohjeistaa ja valmentaa. Tarvitaan siis tiedon lisäämistä, mutta myös asennemuutoksia. Työnantajille suunnattua koulutusta ja tiedotusta on lisättävä ja osaavia työhönvalmentajia käytettävä enemmän myös työnantajien valmennukseen.
Myös kehitysvammaisten tilanteeseen kiinnitettävä huomiota
Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista työikäisiä on noin 25 000. Heistä vain noin 2–4 prosenttia on palkkatyössä. Noin 2300 kehitysvammaista työskentelee tällä hetkellä niin sanotussa avotyötoiminnassa eli sosiaalihuollon palveluna tavallisella työpaikalla. Kehitysvammainen henkilö ei saa avotyöstä palkkaa, vaan sosiaalitoimi voi maksaa hänelle verottomana avustuksena työosuusrahaa korkeintaan 12 euroa päivässä.
Kun henkilö ei ole työsuhteessa työnantajaan, hän ei saa muutakaan työsuhteeseen perustuvaa turvaa tai oikeuksia, kuten irtisanomissuojaa tai vuosilomaa. Tämän tilanteen muuttaminen olisi yhdenvertaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää ja Työkanava-yhtiö voi osaltaan olla korjaamassa tätä tilannetta. Lainsäädännön muutoksen lisäksi kuitenkin tarvitaan myös ajattelutavan muutosta, jotta vammaiset ymmärretään työelämässä tasavertaisina työntekijöinä, joilla on samat oikeudet kuin muillakin työntekijöille.
Yhä useammalla kehitysvammaisella henkilöllä on myös ammattikoulutus, ja se mahdollistaa tehdä monenlaisia työtehtäviä normaalissa palkkatyössä, etenkin jos työelämään siirryttäessä on mahdollista saada oikeanlaista työhönvalmennusta. Kehitysvammaliiton selvityksen mukaan kehitysvammaisia henkilöitä palkkatyöhön palkanneet työnantajat ovat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä päätökseensä.
Työnteosta tulisi tehdä myös kannattavaa. Suurin osa kehitysvammaisista on työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta haluaisi työskennellä joko kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa kuitenkin ansaita korkeintaan vain 855 euroa kuukaudessa. Jos palkka on tätä suurempi, eläkettä ei makseta.
Jotta työnteko on kannattavaa kehitysvammaisille henkilölle, hänen tulee siis ansaita alle 855 euroa, jotta eläkkeenmaksu ei keskeydy. Jokainen ymmärtää, että tämä ei ole omiaan kannustamaan työn vastaanottamiseen. Tämä kannustinloukku voidaan korjata niin kutsutulla lineaarisesti mallilla, jossa eläke pienenee vähitellen palkkatulon kohotessa. Lineaarinen malli helpottaisi myös muiden vammaisten ja pitkäaikaissairaiden tilannetta.
Onneksi lakiesitys lineaarisen mallin käyttöönotoksi on parhaillaan valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä, ja ennakkotiedon mukaan saisimme sen eduskunnan käsittelyyn jo ensi syksynä.
Kaikkien työ on arvokasta
Kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, tehdä työtä ja kokea työpanoksensa olevan merkityksellinen ja hyödyllinen yhteiskunnalle. Merkityksellisyyden kokeminen edellyttää myös sitä, että työstä saa asianmukaista palkkaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu onkin aiheellisesti kysynyt, olisiko syytä asettaa vammaisia työntekijöitä koskevia selkeitä rekrytointitavoitteita ja kehittää uudenlaisia tukitoimia, joiden avulla vammaisten palkkatyöhön osallistuminen olisi nykyistä useammin mahdollista.
Suomi tarvitsee kaikkia kansalaisia ja kaikkien osallisuutta yhteiskunnassa. Olemme kaikki tärkeitä.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 17.3.2022.
