Vammaisten syrjintää on myös puolueiden toiminnassa
Olen usein blogeissani kirjoittanut vammaisten oikeuksista – tai pikemminkin niiden toteutumattomuudesta. Nyt on pakko kirjoittaa asiasta jälleen, sillä viime viikolla ilmestyi Demo Finlandin tekemä selvitys vammaisten osallisuudesta suomalaisissa puolueissa. Luulisi, että puolueet ovat ottaneet asian vakavasti, sillä virallisesti kaikki puhuvat yhdenvertaisuuden ja YK:n vammaissopimuksen puolesta.
Puolueet toimivat edustuksellisessa demokratiassa portinvartijoina ja siksi ihmisten mahdollisuus osallistua puoluetoimintaa on keskeinen kysymys demokratialle. Suomi on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen jo vuonna 2016. Vammaisten oikeuksien sopimus ei ole toive tai toivomus. Sopimuksen ratifiointi tarkoittaa, että se on lain tavoin velvoittava.
Selvityksen tulokset ovatkin hämmentäviä. Haastattelussa olleet puoluetoimistoissa työskentelevät puolueiden edustajat kuvasivat vammaisia henkilöitä pikemminkin puoluetoiminnan kohteina kuin aktiivisina poliittisina toimijoina. Politiikassa toimivien vammaisten ajatellaan usein olevan aktiivisia ainoastaan vammaispolitiikan kysymyksissä.
Poliittisessa toiminnassa vammaisia ihmisiä edustaa pääsääntöisesti joku muu kuin vammainen henkilö, eikä tässä nähdä mitään ongelmaa. Puolueet tuntuvat tunnistavan kovin heikosti vammaisten osallisuuteen liittyviä kysymyksiä, vaikka kaikilla puolueilla tuntuu olevan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen aseman edistämiseen liittyvää hyvää tahtoa. Vammaisten henkilöiden puolueen taholta kohtaama syrjintä ei ole tahallista, vaan pikemminkin tahatonta ja usein sellaista, johon ei ymmärretä tai osata kiinnittää huomiota.
Puoluetoimistojen toimijat korostivat paljon esteettömyyden tärkeyttä, mutta se ymmärrettiin lähinnä fyysisen osallistumisen esteiden poistamisena. Toisaalta vaikka esteettömyyttä korostettiin, niin kaikilla puolueilla oli siinä valtavia puutteita. Esteettömyydessä ei ole kysymys ainoastaan liikkumisen rajoitteista, vaan siinä on huomioitava kaikki aistit ja vammat kuten näkö, kuulo ja esimerkiksi hahmottamisen vaikeudet.
Toisaalta esimerkiksi poliittisen tilaisuuden järjestäminen esteellisessä tilassa on yhdenvertaisuuslain kieltämää syrjintää. Näin kuitenkin edelleen tapahtuu. Myöskään puolueiden verkkosivujen toteutuksessa ei ole kiinnitetty huomiota saavutettavuuteen.
Myös yhdenvertaisuuden ymmärtämisessä oli paljon puutteita. Se rinnastettiin usein suvaitsevaisuuteen ja siihen, että kaikkia on kohdeltava samalla tavalla. Yhdenvertaisuuden toteutumisen ei ajateltu edellyttävän aktiivisia toimenpiteitä. Positiivisen erityiskohtelun merkitystä vammaisen samalle lähtöviivalle saattamiseksi ei-vammaisen kanssa, ei tuotu kovin paljon esille.
Miten vammaiset itse kuvasivat tilannetta?
Puolueissa toimivat vammaiset toivat haastattelussa esille fyysiseen esteettömyyteen, tiedon saavutettavauuteen ja kommunikaatioon liittyviä esteitä. Heillä oli myös kokemus siitä, että ottaessaan asiat esille, niitä lähdetään korjaamaan.
Vammaiset kokivat, että esteettömyydessä on menty parempaan suuntaan, mutta puutteita on aivan liikaa. Esimerkiksi eräällä haasteltavalla oli kokemus siitä, ettei viittomakielen tulkkausta ollut järjestetty pyynnöstä huolimatta.
Vammaiset puoluetoimijat tunnistivat lukuisia syrjiviä käytäntöjä, joiden muuttamista he eivät koe mahdolliseksi, mikä viittaa sisäistetyn syrjinnän yleisyyteen. He kokevat myös, että puolueet eivät pyri aktiivisesti purkamaan heidän osallisuutensa esteitä. Lisäksi he jättäytyvät usein pois puolueiden epämuodollisesta toiminnasta, koska he eivät halua olla taakaksi.
Lopuksi
On oikein hyvä, että asiaa on vihdoin selvitetty. Myönteistä on myös se, että kaikki puolueet pitävät vammaisten osallisuuden edistämistä tärkeänä. Toivottavasti tämä selvitys saa aikaan sen, että korjaavia toimenpiteitä käynnistetään heti.
Mielelläni haastan kaikki puolueet kilpailemaan siitä, mikä puolue saa asiat ensimmäisenä kuntoon. Toivottavasti myös kunta- ja aluepolitiikassa otetaan asia vakavasti.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 15.2.2022.
