Miten vammaisten oikeudet varmistetaan hyvinvointialueilla?
Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen vuonna 2016. Sopimuksella taataan vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistetään heidän ihmisarvonsa kunnioittamista.
Sopimuksen määräykset edellyttävät, että kaikissa vammaisia koskevissa asioissa vammaiset henkilöt otetaan mukaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja heitä koskevaan päätöksentekoon. Tämä tarkoittaa myös vammaisneuvostojen ja kokemusasiantuntijoiden vahvaa hyödyntämistä hyvinvointialueilla.
Laki hyvinvointialueista edellyttää, että hyvinvointialueilla on oltava vammaisneuvosto, joka tekee yhteistyötä kuntien vammaisneuvostojen kanssa. Neuvostossa tulee olla riittävästi edustettuna eri vamma- ja sairausryhmät sekä heidän omaisiaan ja järjestöjä.
Lain mukaan vammaisneuvoston tehtäväkenttään kuuluu toimintoja, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elinolosuhteiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Neuvostolle tulee antaa riittävästi tietoa esimerkiksi ajankohtaisista hankkeista ja varata vaikuttamismahdollisuus päätösten valmistelussa. Niiden rooliin kuuluu esimerkiksi aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen tekeminen sekä osallistuminen alueellisen hyvinvointikertomuksen laadintaan.
Itse ajattelen, että vammaisneuvostoilla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että vammaisten oikeuksien sopimusta noudatetaan ja vammaiset ja ei-vammaiset henkilöt asetetaan samalle viivalle. Jokaisella kansalaisella täytyy olla yhdenvertaiset oikeudet olla osallisena yhteiskunnassa.
Tähän tarvitaan toimivia vammaispalveluja, muun muassa tulkkauspalveluita, henkilökohtaisen avun palveluita ja kuljetuspalveluita. Palveluissa on aina lähdettävä liikkeelle yksilön tarpeista. Tämä tarkoittaa myös positiivista erityiskohtelua eli on pystyttävä luopumaan ”kaikille kaikkea saman verran ja samalla tavalla” – toimintamallista.
Lisäksi vammaisneuvoston tehtävänä on varmistaa vammaisvaikutusten arvioinnin toteutuminen osana päätöksentekoa. Vammaisvaikutusten arviointien tavoitteena on varmistaa vammaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen päätöksenteossa. Suosittelen myös vammaisasiahenkilön viran perustamista hyvinvointialueille, sillä nykyiset potilas- ja sosiaaliasiamiehen virat eivät pysty useinkaan riittävästi paneutumaan vammaisten henkilöiden erityistilanteisiin.
Vammaisneuvostojen tärkeänä tehtävänä on myös varmistaa, että palvelut ovat esteettömiä ja saavutettavia. Tarvitaan myös asenteiden esteettömyyttä eli avointa suhtautumista toisiimme – vammoista tai muista ominaisuuksista riippumatta.
Lopuksi haluan muistuttaa, että vammaispalvelulaki lähtee lausunnoille helmikuussa. Toivon aktiivista vaikuttamista lain sisältöön. Esityksessä on paljon hyvää, mutta paljon jää edelleen myös korjattavaa.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 1.2.2022.
